Tutkimus: Kunnilta puuttuu tietoa eettisistä hankinnoista

Suurin osa suomalaisista kunnista huomioi eettisyyden ja ekologisuuden hankinnoissaan, käy ilmi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen teettämästä tutkimuksesta. Tiedon puute kuitenkin haittaa kestävien valintojen tekemistä.

Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä haastateltiin 60 suomalaisen kunnan ruokahuoltopäättäjiä, joista osa vastasi myös muista hankinnoista. 70 prosenttia kyselyyn osallistuneista kunnista huomioi eettisyyden ja ekologisuuden hankinnoissaan.

Vaikka monen kunnan talous on ahtaalla, ei tiukan talouskurin katsota estävän vastuullisten hankintojen tekemistä, selviää kyselystä. 60 prosenttia ruokahuollon päättäjistä katsoo, että budjetti mahdollistaa kestävät valinnat.

85 prosenttia vastasi kuitenkin, että eettisyyden huomioiminen on käytännössä hyvin haastavaa. Monen vastaajan mielestä kestävyyden huomioimiseen liittyvä vaiva on liian suuri suhteessa saavutettuihin hyötyihin.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo, että peräti 67 prosenttia vastaajista piti hankintalakia esteenä eettisille valinnoille niissä kunnissa, jotka eivät vielä huomioi eettisyyttä, kun taas vastuullisiin hankintoihin panostavissa kunnissa vain 26 prosenttia hankkijoista on samaa mieltä.

"Vaikuttaa siis siltä, että tiedon puute rajoittaa eettisten hankintojen yleistymistä kunnissa", hän sanoo.

Sekä Suomen valtio että EU kannustavat kuntia tukemaan kestävää kehitystä hankintapäätöksissään. Tutkimuksessa enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, ettei tarjolla ole riittävästi tukea ja ohjeistusta kestävien hankintojen tekemiseen.

Hankinta-asiantuntija Juha Kontkanen Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksiköstä toteaa, että kysymyksiä eettisten kilpailutuskriteereiden käytöstä ei ole viime aikoina edes esitetty. Huomio on ollut enemmän ympäristökysymyksissä.