Rannikkokaupunkien herkästi tulvivilla alueilla elävien ihmisten määrä voi kasvaa kymmeniin miljooniin vuosisadan loppuun mennessä, varoittavat YK:n kehitysohjelma (UNDP) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin tutkiva Climate Impact Lab (CIL).

Merenpinnan nousu on jo lisännyt rannikkotulvia viimeisten 20 vuoden aikana. Jo 14 miljoonaa ihmistä elää rannikkoalueilla, joilla vuosittaisten tulvien mahdollisuus on yksi 20:stä. Jos ilmasto lämpenee samaan tahtiin kuin nyt, vuosisadan loppuun mennessä näiden ihmisten määrä yli viisinkertaistuu 73 miljoonaan ihmiseen, UNDP ja CIL arvioivat eilen julkaistuissa tiedoissaan. Mukana oli yli 5 000 rannikkoaluetta.

Vuoteen 2050 mennessä tulva-alueilla voisi elää runsaat viisi prosenttia satojen rannikkokaupunkien väestöstä, vuonna 2100 jo kymmenen prosenttia.

Merenpinnan noustessa kaupunkien maata ja tärkeää infrastruktuuria jää pysyvästi vedenpinnan alle. Vaarassa ovat niin Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiot, Kaakkois-Aasian, Afrikan ja Tyynenmeren valtiot kuin pienet saarivaltiotkin. Maataan menettäviä suuria rannikkokaupunkeja ovat esimerkiksi Rio de Janeiro Brasiliassa, Kingston Jamaikalla, Kolkata Intiassa, Cotonou Beninissä sekä Sydney Australiassa, tutkimuksessa kerrotaan.

Pienet saarivaltiot, kuten Bahamasaaret, Malediivit ja Marshallsaaret, voivat menettää viisi prosenttia tai enemmänkin maastaan vuoteen 2100 mennessä.

Tutkijat kartoittivat erilaisia skenaarioita sen perusteella, paljonko lämpötila nousee. 73 miljoonan ennuste perustuu 2–4,5 asteen lämpötilan nousuun. Synkimmän ennusteen mukaan vuosisadan loppuun mennessä tulvariskissä on 97,6 miljoonaa ihmistä. 160 000 neliökilometriä rannikkoa jäisi veden alle. Joukkoon kuuluisi suuria kaupunkeja Ecuadorissa, Intiassa, Saudi-Arabiassa, Vietnamissa ja Arabiemiirikunnissa.

Tiedot julkaistiin huomenna alkavan YK:n ilmastokokouksen alla. Päästöjä vähentämällä tulvien mahdollisuuteen voidaan vielä vaikuttaa, tutkijat muistuttavat.

”Nämä ennusteet eivät ole toteutuneita johtopäätöksiä, vaan ne voivat toimia myös toiminnan vauhdittajana. Nopeat ja jatkuvat toimet päästöjen vähentämiseksi vaikuttavat siihen, miten nopeita ja voimakkaita vaikutukset rannikoiden yhteisöihin ovat. Päästöjen vähentäminen ei vain torju riskejä vaan myös ostaa meille enemmän aikaa vastata proaktiivisesti ja valmistautua merenpinnan nousuun”, sanoo Climate Impact Labin apulaisjohtaja Hannah Hess tiedotteessa.