Reilun kaupan tiloilla työskentelevät maataloustyöläiset eivät saa sen enempää palkkaa kuin tavallisten tilojen työläisetkään – yleensä jopa vähemmän, sanoo tuore tutkimus. Suomen Reilu kauppa ry:n mukaan tutkimus on monilta osin virheellinen ja epäreilu, mutta sisältää myös arvokkaita huomioita.

Lontoon yliopiston nelivuotisessa tutkimusprojektissa tarkasteltiin kahvin ja kukkien tuotantoa Etiopiassa sekä kahvin ja teen tuotantoa Ugandassa.

Sen mukaan esimerkiksi tavallisista etiopialaista kahvityöläisistä vajaat viisi prosenttia tienaa 60 prosenttia alle mediaanitulon. Reilun kaupan kahvia tuottavien pientilojen kausityöläisten keskuudessa pienituloisia on sen sijaan reilut 30 prosenttia. Samantyyppinen tilanne havaittiin myös ugandalaisten teetyöläisten kohdalla.

Suomen Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtajan Janne Sivosen osa kritiikistä on perusteltua, mutta samalla monet tutkimuksen johtopäätöksistä ampuvat ohi. Epäreilua on esimerkiksi tutkimuksen vertailu muun muassa isojen Reilun kaupan piiriin kuulumattomien plantaasien ja kausityövoimaa palkkaavien Reilun kaupan pienviljelijöiden välillä.

"On aivan selvää, että vaikka pienviljelijä olisi Reilun kaupan viljelijä, mahdollisuudet maksaa palkkaa kausityövoimalle ovat aivan toisenlaiset kuin plantaasilla, joka voi olla monikansallisen yrityksen omistuksessa. Ei Reilu kauppakaan voi tehdä köyhästä pienviljelijästä suurta plantaasinomistajaa rikkaampaa", Sivonen sanoo.

Hän huomauttaa, että vertailussa oli mukana vain yksi Reilun kaupan plantaasi, etiopialainen kukkatila. Loput tutkituista Reilun kaupan tiloista ovat osuuskuntiin kuuluvia pientiloja. Kahviplantaaseja Reilu kauppa ei edes sertifioi.

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 1 700:aa ihmistä. Tutkimuskohteista neljä oli mukana Reilussa kaupassa. Lisäksi tutkittiin kahdeksaa Reilun kaupan piiriin kuulumatonta kohdetta, joihin kuului sekä suuria että pieniä tiloja.

Tila menetti sertifikaatin

Tutkijoiden mukaan tulovertailut pitävät paikkansa, vaikka tilojen kokoerot ja muut tekijät otettaisiin huomion.

Sivonen sekä Ison-Britannian Reilun kaupan yhdistys kuitenkin kritisoivat tutkimusta myös siksi, että mukana ollut Reilun kaupan etiopialainen kukkaplantaasi menetti sertifikaattinsa pian tutkimuksen teon jälkeen ja toinen tila taas sai sertifikaatin. Se vaikeuttaa vertailua.

"Lisäksi tutkitut tilat eivät aina myyneet kaikkia tuotteitaan Reilu kauppa -sertifioituina. Mukana on ugandalainen osuuskunta, joka myy alle prosentin tuotannostaan Reilun kaupan tuotteina. Jos myyntiä ei ole, silloin ei Reilun kaupan hyötyjäkään ole", Sivonen muistuttaa.

Kausityöläiset tienaavat huonosti

Vaikka tutkimuksessa on ongelmia, Sivosen mukaan yksi sen esiin nostama asia on selvä: pienviljelijöiden palkkaamat kausityöläiset tienaavat huonosti kaikkialla, myös Reilun kaupan piirissä. Reilun kaupan kriteerit, jotka takaavat paremmat palkat ja työolot, koskevat tällä hetkellä pääosin vain plantaasien työntekijöitä ja pienviljelijöitä, eivät pienviljelijöiden kausittain palkkaamia työläisiä.

"Siinä meillä on parannettavaa. Ongelma ei kuitenkaan tule yllätyksenä kenellekään Reilun kaupan parissa työskentelevälle", hän toteaa.

Järjestö onkin hänen mukaansa parhailtaan pohtimassa kausityöläisten aseman parantamista; plantaasityöntekijöiden osalta Reilun kaupan kriteereitä uudistettiin jo alkuvuodesta. Pienviljelijöiden palkkaamat kausityöläiset ovat kuitenkin haastavampi ryhmä.

"Kun puhutaan perheviljelijöistä, puhutaan ihmisistä, jotka ovat yleensä itsekin köyhiä. Jos maapläntti on alle hehtaarin ja viljelijä palkkaa ihmisiä sadonkorjuuseen, niin kriteerit eivät voi olla samat kuin plantaaseilla. Toisaalta perheviljelmiäkin on eri kokoisia", Sivonen toteaa.

Yhteensä Reilun kaupan piirissä on tällä hetkellä noin miljoona pienviljelijää ja 300 000 plantaasityöntekijää.

TÄSMENNYS: Juttua on päivitetty kolmannen väliotsikon jälkeisen kappaleen osalta. Pienviljelijöiden palkkaamat kausityöläiset, eivät kaikki maataloustyöläiset, tienaavat Sivosen mukaan huonosti myös Reilun kaupan piirissä.