Tutkimus: Siviilit maksavat terrorismista kahteen kertaan
Norjan pakolaisneuvoston mukaan siviilit kärsivät terroristien hyökkäyksistä mutta myös terrorismin vastaisista toimista, sillä avustusjärjestöt joutuvat sen vuoksi rajoittamaan toimintaansa.
Terrorismin uhrit voivat joutua kärsimään myös terrorismin vastaisista toimista, selviää tutkimuksesta. Kuvassa Nigeriasta Boko Haramia paenneita pakolaisia Nigerissä vuonna 2014. Kuva: Anouk Delafortrie / ©EC/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0.
Terrorismin vastaiset toimet estävät avustusjärjestöjä usein tavoittamasta apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi tavalliset siviilit kärsivät terrorismista kaksin verroin, sanoo Norjan pakolaisneuvosto (NRC) tuoreessa tutkimuksessaan.
Tutkimuksessa selvitetään terrorismin vastaisen toiminnan vaikutuksia avustustyöhön. Sitä varten tehtiin kenttätutkimusta Nigeriassa, Somaliassa ja Irakissa.
”Meidän kaikkien on estettävä kaikki terrorismin muodot. Mutta liian usein lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on taistella terrorismia vastaan, tekee avun toimittamisesta sekä terrorin uhrien suojelemisesta vaikeampaa ja vaarallisempaa”, sanoo NRC:n pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.
Avustusjärjestöt neuvottelevat avun perille toimittamisesta periaatteessa kaikkien konfliktin osapuolten kanssa varmistaakseen avun puolueettomuuden. Tutkimuksen mukaan valtioiden mutkikas terrorismin vastainen lainsäädäntö ja avunantajamaiden ohjeistus kuitenkin vaikeuttavat tilannetta, sillä niiden takia järjestöt joutuvat usein välttelemään terroristien hallussa olevia alueita eivätkä voi neuvotella näiden kanssa humanitaarisen avun toimittamisesta.
Esimerkiksi Koillis-Nigeriassa tiettyjen alueiden ihmiset eivät ole saaneet hätäapua, koska humanitaariset järjestöt ovat välittäneet apua vain hallituksen kontrolloimille alueille, tutkimuksessa kerrotaan. Toisinaan järjestöt jopa ”sensuroivat” itse omaa toimintaansa, koska avunantajien ja eri valtioiden terrorismilainsäädäntö on liian mutkikasta.
Myös esimerkiksi monet pankit kieltäytyvät toimimasta tietyillä alueilla, mistä seuraa, etteivät järjestöt pysty siirtämään rahaa toiminta-alueilleen vaan joutuvat turvautumaan esimerkiksi käteiseen.
Tilanne ei NRC:n mukaan juurikaan ole muuttunut sitten vuoden 2013, jolloin raportti viimeksi julkistettiin. Se toivoo aiheesta avoimempia keskusteluja ja avustusjärjestöille selkeämpiä ohjeita.
”Lainsäätäjien pitää tietää, että heidän lakinsa voivat vahingoittaa terrorismin uhreja toiseen kertaan estämällä meitä auttamasta heitä”, Egeland toteaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia