Hyvinvointi ja elämänlaatu ovat viime vuosina parantuneet ympäri maapallon, mutta kehitys on ollut epätasa-arvoista ja liian hidasta maiden vaurauteen verrattuna, summataan tuoreessa Social Progress Index -tutkimuksessa.

Yhdysvaltalaisen Social Progress Imperative -järjestön sekä Harvardin yliopiston ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun tekemässä indeksissä mitataan ”yhteiskunnallista edistystä”: muun muassa lääkkeiden, ruuan, veden ja sanitaation saatavuutta, turvallisuutta, terveyttä, poliittisten vapauksien tilaa sekä suvaitsevaisuutta maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Mukana on 128 maata, ja edistystä verrataan vuoteen 2014.

Viime viikolla julkaistun indeksin kärjessä, erittäin korkean yhteiskunnallisen edistyksen luokassa, on pelkästään vauraita maita, joista parhaita Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Sveitsi. Huonoimmassa, erittäin alhaisen yhteiskunnallisen edistyksen luokassa, ovat muun muassa Keski-Afrikan tasavalta, Afganistan, Tšad, Angola ja Niger.

Tutkijoiden mukaan korkea bruttokansantuote ja hyvinvointi eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä.

”Talouskasvu ei yksinään riitä luomaan edistystä ja parantamaan kansalaisten elintasoa. Todellinen menestys ja inklusiivinen kasvu vaativat sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen edistyksen saavuttamista”, sanoo Harvardin yliopiston professori Michael E. Porter tiedotteessa.

Yleisesti ottaen maailman maat alisuoriutuvat hyvinvoinnin edistämisessä verrattuna bruttokansantuotteeseensa, raportissa todetaan. Esimerkiksi Angola, Saudi-Arabia, Keski-Afrikan tasavalta, Kuwait ja Tšad pärjäävät huonommin kuin taloustilanteen perusteella voisi olettaa. Keskimääräistä parempia maita taas ovat Costa Rica, Kirigsia, Moldova, Nepal ja Senegal.

Tutkijat ovat huolissaan myös siitä, että ylipäätään yhteiskunnallinen hyvinvointi on edennyt maailmalla viime vuosina hitaasti ja osittain jopa heikentynyt. Poliittiset oikeudet sekä ilmaisunvapaus ovat heikentyneet useammassa maassa kuin parantuneet, muun muassa Turkissa, Thaimassa ja Unkarissa. Henkilökohtainen turvallisuus on huonontunut lähes yhtä monessa maassa kuin se on parantunutkin. Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia, seksuaalivähemmistöjä ja uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan puolestaan vaihtelee.

Toisaalta edistystä on tapahtunut 113 maassa tutkitusta 128 maasta. Koulutusta ja tietoa saa yhä useampi: esimerkiksi netin käyttö on muutamassa vuodessa noussut 8 prosentista 49:ään, raportissa kerrotaan.