Ugandassa rakennetaan taloja muovipulloista – ”Ekotiili” ei tuota lainkaan päästöjä

(IPS) -- Noin neljänkymmenen kilometrin päässä Ugandan pääkaupungista Kampalasta on kukkulalla kylä, jonka kaikkien talojen seinät on rakennettu muovipulloista ja katot autonrenkaista.

Muovijäte on ollut Ugandalle vientituote. Naiset ja lapset ovat käsin keränneet ja lajitelleet jätteet, jotka on rahdattu Intiaan ja Kiinaan. Siellä niistä  on valmistettu polyesterikuitujen ja uusien muovipullojen kaltaisia kierrätystuotteita.

Kiinan ja Intian kysyntä näyttää kuitenkin hiipuneen. Se on valtava isku Ugandan kierrätysteollisuudelle. Kyse ei ole koronavaikutuksesta, vaan kysyntä heikkeni jo viime vuonna.

Arvioidaan, että yksin Kampalassa tuotetaan yli 350 000 tonnia kiinteää jätettä vuodessa. Siitä puolet kerätään. Samaan aikaan muovin kulutus maassa kasvaa kaiken aikaa, joten muovi säilyy valtavana ympäristöongelmana.

Uudelleenkäyttöä, ei kierrätystä

Kaikkialla lojuvilla muovipulloilla voisi kuitenkin lievittää maan asuntopulaa ja samalla vähentää ympäristöhaittoja. Muovipullojen muuttaminen ”ekologiksi tiiliksi” on tuoreimpia ympäristöinnovaatioita, joita Ugandassa on tehty.

Mpigin alueella sijaitseva muoviseinäisten talojen kylä on osa Sosiaalisen innovaation akatemian (SINA) projektia, jossa edistetään ekotiilien käyttöä ratkaisuna muoviongelmaan. Myös useissa Ugandan pakolaisleireissä on alettu rakentaa taloja muovisista ekotiilistä.

Ideana on tukea nimenomaan muovin uudelleenkäyttöä, ei kierrätystä. Kierrätettäessähän muovi murskataan ja siitä muovataan jotain uutta, ja tämä prosessi itsessään synnyttää hiilidioksidipäästöjä. Uudelleen käytettäessä muovi vain sellaisenaan yhdistetään johonkin uuteen, eikä päästöjä synny.

Ekotiilet tehdään täyttämällä muovipullot kostealla mullalla ja hiekalla. Kun pulloihin kierretään tiiviit korkit, kostea maa-aines kovettuu tiiliksi, joista voi rakentaa vahvan seinän.

Kolme miljoonaa muovipulloa

David Mande on ekotiilien puolestapuhuja. Hän työskentelee SINAssa rakentajana ja kouluttajana. Muovijätteellä on hänelle valtava henkilökohtainen merkitys: Manden pikkuveli kuoli suota ylittäessään ja tämän ruumis löytyi tuntien etsiskelyn jälkeen muovipullokasan alta.

”Minun täytyy saada nämä pullot käyttöön. Sain tietää, että Nepalissa ja Nigeriassa käytettiin muovipulloja talojen rakentamiseen maalaiskylissä. Ja kyllä se toimii Ugandassakin. Keräämme pulloja ja autonrenkaita ympäristöstä ja muutamme ne ekotiiliksi ja kattolaatoiksi, joista rakennamme näitä kauniita taloja”, Mande sanoo.

Mande arvioi, että maastosta on kerätty kolme miljoonaa muovipulloa ja niistä on rakennettu 117 taloa. Asuntopula ei ratkea niillä, sillä Ugandan tilastokeskuksen mukaan maassa on 2,1 miljoonan asunnon vaje. Vaje kasvaa 200 000:lla vuosittain.

Kampalan Kamokya-slummissa joukko nuoria ihmisiä on alkanut suositella ekotiiliä vaihtoehdoksi seudulla tavallisille savimajoille. Ghetto Research Labin nuoret miehet ja naiset keräävät muovipusseja ja pulloja, joista sitten valmistavat ekotiiliä.

”Ekotiilistä rakennetut talot ovat osoittautuneet sangen kestäviksi. Emme ole nähneet yhtään murtumaa”, Ghetto Research Labin Rehema Naluekenge vakuuttaa. "Meidän toimintaperiaatteemme on, että jäte on jätettä vain, kun se haaskataan."

Opettaja Allan Obbo omistaa Bottle Garden Resort -lomakylän, jota ympäröivä muuri ja osa lomamökeistä on rakennettu muovipulloista. Obbo haluaa varjella luontoa myös haitallisilta rakennusmenetelmiltä.

”Kun tiiliä poltetaan, käytetään maa-ainesta, joka soveltuisi maanviljelykseen. Lisäksi kaadetaan puita. Kun käytämme muovipulloja, poistamme ne luonnosta. Laskin kerran, kuinka monta pulloa meni yhteen taloon: 12 000. Yhteensä täällä on siis yli miljoona pulloa, jotka muuten tukehduttaisivat ympäristöä”, Obbo sanoo.

Obbo on pettynyt siihen, etteivät kaupunkialueiden rakennusinsinöörit voi antaa rakennuslupia ekotiilirakennuksille.

”Niitä ei ole juurikaan tutkittu. Se tarkoittaa, että ihmisiltä on riistetty mahdollisuus rakentaa taloja halvalla”, arkkitehti Patricia Kayongo harmittelee.