Uiguurivähemmistön vaino jatkuu Kiinassa

Kaksi vuotta Kiinan autonomisella uiguurialueella väkivaltaisesti tukahdettujen mielenosoitusten jälkeen valtion turvallisuusviranomaiset jatkavat edelleen alueen väestön oikeuksien polkemista ja vainoavat etenkin tapahtumista raportoineita henkilöitä, kertoo Amnesty International.

Järjestön mukaan vaino ulottuu myös niihin uiguureihin, jotka ovat onnistuneet pakenemaan ulkomaille leimaamalla heidät terroristeiksi.

Heinäkuun viidentenä 2009 Urumqissa, Xinjiangin autonomisella uiguurialueella Kiinan luoteisosassa tuhannet uiguurit kokoontuivat vaatimaan hallitusta selvittämään kahden Guangdongin maakunnassa siirtotyöläisinä olleen uiguurin kuolema. Mielenosoitukset laajenivat mellakoiksi sen jälkeen, kun poliisi hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun.

Kiinan hallituksen mukaan väkivaltaisuuksissa kuoli 197 ihmistä, joista suurin osa oli valtaväestöön kuuluvia han-kiinalaisia, mutta Amnestyn kokoamat silminnäkijälausunnot kyseenalaistavat Kiinan hallituksen virallisen version tapahtumien kulusta. ”Poliisi hakkasi uiguurimielenosoittajia, käytti kyynelkaasua ja ampui suoraan väkijoukkoon”, Amnesty kuvaa tapahtumien kulkua.

Urumqista kotoisin oleva 29-vuotias nainen kertoi noin 20 sotilasajoneuvon saapuneen mielenosoituspaikalle. ”Automaattikiväärein varustautunet turvallisuusjoukot ryhtyivät työntämään mielenosoittajia taaemmaksi. Yksi nainen käveli turvallisuusjoukkojen eteen. Poliisi ampui naista ja hän kuoli. Se oli kauheaa ja olin hyvin peloissani. Sitten kaikki muuttui kaoottiseksi”, nainen kuvaa kokemuksiaan Amnestylle.

Mielenosoitusten jälkeen Amnestyn mukaan pidätettiin ja tuomittiin satoja uiguureja. Pikaoikeudenkäynneissä kuolemaan tuomittiin ainakin yhdeksän henkilöä. ”Mielenosoitusten jälkeen tehtiin joukkopidätyksiä, ihmisiä katosi ja monia pidätettyjä kidutettiin tai pahoinpideltiin. Kiinan viranomaiset eivät ole sallineet riippumattoman tutkimuksen tekemistä levottomuuksista”, Amnesty kirjoittaa.

Edes turvapaikan saaneet uiguurit eivät ole turvassa

Toimittajat ja verkkosivustojen ylläpitäjät ovat myös joutuneet viranomaisten vainoamiksi. Amnestyn mukaan heitä on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin, koska he olivat julkaisseet tai välittäneet tietoja mielenosoituksista, niitä seuranneista tapahtumista tai uiguureihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista.

Yksi tuomituista toimittajista on Memetjan Abdulla, joka toimi kahdeksan vuotta Kiinan kansallisen radion uiguurinkielisen kanavan toimittajana. Amnestyn mukaan huhtikuussa 2010 Abdullaa syytettiin suljetussa oikeudenkäynnissä levottomuuksien lietsonnasta. Syyte perustui siihen, että Abdulla oli kääntänyt uiguurin kielelle ulkomailla toimivan uiguuriryhmän kutsun, jossa kehotettiin protestoimaan uiguurisiirtotyöläisten väkivaltaista kuolemaa Guangdongissa sekä julkaissut sen internetissä. Tuomio oli elinkautinen.

Kiina vainoaa myös ulkomaille paenneita uiguureja ja painostaa vastaanottajamaita luovuttamaan paenneet Kiinaan. Tuore tapaus on Kazakstanin päätös palauttaa Ershidin Israil, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR oli myöntänyt pakolaisstatuksen maaliskuussa 2010, ja Ruotsi oli valmis ottamaan hänet vastaan pakolaisena.

Kazakstanin viranomaiset luovuttivat Kiinan esittämien terroristiepäilyjen johdosta toukokuun lopussa Israilin Kiinaan ja 14. kesäkuuta Kiinan viranomaiset vahvistivat, että Ershidin Israil oli pidätetty epäiltynä terrorismista.

Amnestyn mukaan Israilin pako liittyi hänen antamaansa haastatteluun Radio Free Asia –radiokanavalle syyskuussa 2009. Haastattelun Israil hän kertoi yksityiskohtaisesti Urumqissa heinäkuussa pidätetyn nuoren uiguurimiehen, Shohret Tursunin, kuolemaan johtaneesta kidutuksesta. Viranomaisten mukaan Tursunin oli kuollut sydänkohtaukseen, eivätkä suostuneet ruumiinavaukseen.

”Kohdellessaan 'terroristeina' ihmisiä, jotka ilmaisevat mielipiteensä rauhanomaisesti tai välittävät viranomaisten arkaluonteisina pitämiä tietoja Kiinan hallitus estää tehokkaasti uiguureihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia koskevan tiedon leviämisen”, Amnesty toteaa ja vaatii Kiinaa vapauttamaan välittömästi kaikki henkilöt, jotka sananvapauden vuoksi vangitut.