Uuden hallitusohjelman (pdf) linjaukset kehitysyhteistyöstä kolahtavat erityisen kovaa maailman köyhimpiin, sanovat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt. Pahimmat pelot siitä, että kehitysyhteistyöstä leikattaisiin nopealla aikataululla valtavia summia tai että se ajettaisiin jopa kokonaan alas, eivät kuitenkaan näytä toteutuvan.

Perjantaina julkaistun Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaan Suomi leikkaa tällä hallituskaudella varsinaisesta kehitysyhteistyöstä yhteensä 790 miljoonaa euroa verrattuna valtiontalouden suunnitelmaan. Vuonna 2027 kehitysyhteistyöbudjetti on 283 miljoonaa euroa suunniteltua pienempi, mikä vastaa lähes kolmannesta kyseiselle vuodelle kaavaillusta summasta.

”Tunnelmat ovat kehitysyhteistyön näkökulmasta ristiriitaiset. Vuoden 2015 leikkausten jälkeen oltiin pääsemässä varovaiselle kasvu-uralle. Siihen nähden aloittava hallitus tekee nyt ison leikkauksen. Kun ollaan tilanteessa, jossa globaalit tarpeet ovat erittäin suuret, tämä on tietenkin huono asia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso.

Leikkaukset ovat kuitenkin pelättyä pienemmät, sillä suurin osa niistä kohdistuu vasta suunniteltuihin määrärahoihin. Laakso pitää hyvänä asiana myös sitä, että leikkaukset tehdään asteittain ja loppukautta painottaen eikä kertarysäyksellä, kuten vuonna 2015. 

Silti on selvää, että vuonna 2027 Suomi tekee kehitysyhteistyötä pienemmällä budjetilla kuin nyt. Laskutavasta riippuen summa on noin 50–110 miljoonaa euroa.

Kuluvana vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön budjetti on noin 710 miljoonaa euroa.

Hetki on kehitysyhteistyöjärjestöjen mielestä leikkauksille huono, sillä maailman kriisit ovat viime vuosina kärjistyneet.

”Pandemian jäljet ovat ympäri maailmaa vakavat, ja koulupudokkuus on lisääntynyt merkittävästi. Venäjän hyökkäyksen aiheuttama hintashokki näkyy kehittyvässä maailmassa, velkakriisi uhkaa useita maita. Itäisessä Afrikassa on pahin kuivuus 40 vuoteen”, Laakso luettelee. 

Hän muistuttaa myös, että 1990-luvulta lähtien kehittyvät maat ovat ottaneet merkittäviä edistysaskeleita, ja nyt pitkän aikavälin hyvä kehitys uhkaa kääntyä.

Myös muut järjestöt ovat leikkauksiin pettyneitä. Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon sekä Suomen Lähetysseuran mukaan leikkaukset osuvat pahimmin maailman köyhimpiin ja vahingoittavat myös Suomen omaa mainetta maailmalla. 

“Hallituksen leikkaukset tulevat todella vaikeaan paikkaan. Suomen ei tule eristäytyä muusta maailmasta ja jättää akuuttien kriisien ratkaisemista muille. Leikkauspäätökset kostautuvat maailman heikoimmassa asemassa oleville, mutta myös meille suomalaisille”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu tiedotteessa.

Ehdoksi Venäjän tuomitseminen

Kehitysyhteistyön sisällöt näyttävät pysyvän hallitusohjelman perusteella tällä hallituskaudella suhteellisen samantyyppisinä kuin aiemmin. Vanhat painopisteet, kuten naisten oikeudet, demokratia ja ihmisoikeudet, on mainittu. Hallitus aikoo myös tehdä uuden kehityspoliittisen selonteon, mikä tarkoittanee, että aiempi, ylivaalikautiseksi tarkoitettu vuoden 2021 selonteko jää syrjään.

Järjestöjen kannalta myönteistä on, että painopistettä aiotaan siirtää kotimaisten kansalaisjärjestöjen työhön – joskin leikaten samalla kahdenvälisestä työstä.

Yksi suurimmista muutoksista on se, että kehitysyhteistyön antaminen ehdollistetaan jatkossa siihen, että varoja vastaanottavat maat ja ”toimijat” eivät tue Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Maiden pitää myös sitoutua vastaanottamaan omia kansalaisiaan – käytännössä karkotettuja.

”Ehdollistaminen herättää tietenkin huolta. Hallitusohjelman kehitysyhteistyöosuus alkaa sillä, että puhutaan tasavertaisesta yhteistyöstä ja haetaan tasavertaisen yhteistyön tapoja suhteessa globaaliin etelään ja kumppanimaihin. Ehdollistaminen ei tällaiseen ajatteluun oikein sovi”, Laakso sanoo.

Hänen mielestään etenkin Ukraina-kysymyksessä olisi parempi seurata, mitä maa itse tekee: se on esimerkiksi avaamassa Afrikkaan lähetystöjä ja on pikemminkin alleviivannut kumppanuuttaan Afrikan maiden kanssa. 

”En ole ollenkaan varma siitä, että se, että Suomi tai muut länsimaat ehdollistavat omaa kehitysyhteistyötään Venäjä-politiikkaan, olisi Ukrainan etu.”

Ministerinsalkku perussuomalaisille

Perussuomalaiset ilmoitti eilen, että tuleva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri tulee olemaan kolmannen kauden kansanedustaja Ville Tavio. 

Kehitysyhteistyöasioista vastaavan ministerinsalkun päätymistä juuri perussuomalaisille voi pitää erikoisena, sillä ennen vaaleja puolue olisi halunnut jakaa kehitysyhteistyövaroja vain ylijäämäisestä budjetista, mikä olisi käytännössä tarkoittanut koko sektorin alasajoa.

Laakson mukaan hallitusohjelma antaa kyllä välineet tehdä hyvää yhteistyötä myös perussuomalaisen kehitysyhteistyöministerin kanssa. 

”Ehkä on ihan hyvä, että myös perussuomalaisissa nähdään, mitä on suomalainen kehitysyhteistyö ja miten se linkittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan isompaan kuvaan. Ohjelmassa on myönteinen asenne järjestöjen suuntaan, joten uskon, että yhteistyöhön löytyy kyllä mahdollisuuksia.”