Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.

Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Palkittu Kadonneiden laiva ilmestyi syyskuussa 2019 Image-lehdessä. Kuva: Maria Santto.

Ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto on myönnetty tänään toimittaja Taina Tervoselle.

Kadonneiden laiva -artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran syyskuussa 2019 Image-lehdessä, ja se käsittelee Välimeren yli saapuvia siirtolaisia. Artikkeli kertoo tarinan Venetsian biennaalissa esillä olleesta haaksirikkoutuneesta laivasta ja sen matkustajista.

Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän. Hän on luonut tarinallisesti eheän, monitasoisen ja ajatuksia herättävän kokonaisuuden ja päässyt Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuusteeman ytimeen matkustettuaan Senegaliin, asiantuntijaraadin perusteluissa todetaan.

”Kadonneiden laiva on perusteellinen, monella tasolla liikkuva juttu. Ollaan maailmalla, otetaan selvää, etsitään ihmiset, istutaan juttelemaan, kuunnellaan – tämä on ymmärrystä lisäävää journalismia”, sanoo palkinnon myöntäneen asiantuntijaraadin jäsen, journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty tiedotteessa.

Nainen puolilähikuvassa.

Taina Tervonen aikoo seuraavassa juttuprojektissaan käsitellä siirtomaa-ajan väkivallan yhteyksiä Black Lives Matter -liikkeeseen. Kuva: Vincent Capman.

Kadonneiden laiva on Tervosen mukaan osa lähes neljä vuotta kestänyttä projektia, joka kertoo Välimeren kadonneista. Siihen kuuluu myös valokuvaaja Anna Aution kanssa tehty kirja Hukkuneet sekä ranskalaisen Les Jours -median julkaisema 20-osainen juttusarja Les Disparus.

Vapaana toimittajana työskentelevä Tervonen kertoo kirjoittaneensa siirtolaisuusaiheesta koko uransa ajan, 20 vuotta.

”Tuossa ajassa Euroopan rajat ovat sulkeutuneet aina vain tiukemmin ulkopuolelta tulevilta, mutta eurooppalaisten liikkuminen maailmalla on kasvanut. -- Ihmiset ovat liikkuvaa sorttia. Miksi minulla on oikeus ylittää rajat laillisesti ja turvallisesti, mutta jutun senegalilaiselle Mamadou Seydoulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin laittaa henkensä pantiksi? Ehkä tämä on se kysymys, joka saa minut palaamaan näihin aiheisiin kerta toisensa jälkeen”, Tervonen pohtii.

Kunniamaininnan kilpailussa sai Ylen Ulkolinja -työryhmä mobiililaitteille tarkoitetusta erikoisartikkelistaan, joka käsitteli Latinalaisen Amerikan siirtolaisuutta.

Kehitysjournalismin palkinnon ovat perustaneet Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes), Punainen Risti, Journalistiliitto ja Helsingin Sanomain säätiö. Sen tarkoituksena on palkita laadukasta kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia sekä parantaa kehitysjournalismin näkyvyyttä ja arvostusta.

Voittajan valitsi riippumaton asiantuntijaraati, johon kuuluivat Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty, vapaa toimittaja Outi Salovaara, dokumentaristi Hannamari Shakya, SPR:n kansainvälisten ohjelmien päällikkö Maria Suoheimo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen.

Kehitysjournalismiksi raati määritteli sisällöt, jotka käsittelevät globaalin kestävän kehityksen teemoja, tuovat uutta ajateltavaa ja tarjoavat uudenlaisia näkökulmia kehittyvien maiden todellisuuteen.

Palkinnon arvo on 3 000 euroa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia