(IPS) -- Sri Lanka sai kyseenalaista mainetta parikymmentä vuotta sitten paitsi sodasta tamilisissejä vastaan, myös lukuisista toimittajien murhista.

Syyskuussa maalle valittiin uusi presidentti Anura Kumara Dissanayake. Hänen valintansa on herättänyt toivoa siitä, että vuosia selvittämättä olleet toimittajamurhat tutkitaan.

Sri Lankan lehdistönvapausjärjestöt ovat dokumentoineet vuosien 2004–2010 välillä 44 mediatyöläisten murhaa tai katoamista. Kansainväliset mediajärjestöt raportoivat pienempiä lukuja, sillä niiden journalistimääritelmä on tiukempi kuin Sri Lankassa sovellettu.

On kuitenkin kiistatonta, että Sri Lankassa journalismi on ollut hengenvaarallinen ammatti. Kiistatonta on myös, että tähän mennessä ketään ei ole tuomittu rikoksista sen enempää yksittäisiä toimittajia kuin kokonaisia toimituksiakaan kohtaan.

Vuonna 2009 surmattu vaikutusvaltaisen englanninkielisen Sunday Leader -sanomalehden päätoimittaja Lasantha Wickrematunge on uhreista tunnetuimpia. Sri Lankaa 2000-luvulla useampaan otteeseen itsevaltaisesti hallinneet Rajapaksan veljekset Gotabaya ja Mahinda uhkailivat Wickrematungea ja estivät hänen murhansa asianmukaisen tutkimuksen, samoin kuin muidenkin journalistien ja parlamentaarikkojen murhien tutkimukset.

Wickrematunge perusti Sunday Leaderin 30 vuotta sitten veljensä Lal Wickrematungen kanssa. Lehti on nyttemmin jo lakkautettu, mutta Lal on syyskuun presidentinvaalien jälkeen toiveikas. Hän uskoo, että Lasanthan ja muiden murhattujen journalistien perheet sekä koko yhteiskunta viimein näkevät oikeuden toteutuvan.

”Presidentinvaalit olivat elintärkeät, ja nyt ei tarvita muuta kuin poliittista tahtoa. Uusi prosessi tuntuu alkaneen ja vaalien jälkeen se on voimistunut.”

”Uusi presidentti on palauttanut virkoihinsa murhien tutkijat, jotka oli aiemmin erotettu tai vangittu tekaistuista syistä. Tutkijat ovat taas työssään, aikomuksenaan saattaa journalistien murhista vastaavat oikeuden eteen”, Wickrematunge sanoo.

Kosto korruptiopaljastuksista

Kun presidentinvaalien tulokset oli julistettu, pantiin toimeen ulkonaliikkumiskielto ja kansainvälisten lentokenttien turvatoimia tehostettiin. Tarkoituksena oli estää useista rikoksista epäiltyjen entisten poliitikkojen pako maasta.

”Uskon, että nyt on otettu askel oikeaan suuntaan. Toistaiseksi presidentti on ansainnut kunnioitusta jopa monilta niiltä, jotka eivät häntä äänestäneet. Hän on luvannut läpinäkyvyyttä ja hyvää hallintoa, ja jos hän pysyy sanojensa mittaisena, hän voittaa kaikkien luottamuksen”, Wickrematunge uskoo.

Lasantha Wickrematungen murhan tilaajaksi epäillään Gotabaya Rajapaksaa, joka toimi presidenttinä vuosina 2019–2022 ja nykyään nauttii entisille valtionpäämiehille suotua eläkettä. Vuosina 2005–2015 hän toimi puolustusministerinä. Hänen väitetään tilanneen murhan kostoksi Sunday Leaderin korruptiopaljastuksista. 

Rajapaksa myös haastoi sanomalehden oikeuteen kunnianloukkauksesta, mutta juttu ei Wickrematungen murhan vuoksi edennyt tuomioon asti.

Murhan päätutkija Nishanta Silva elää nykyään maanpaossa Sveitsissä. Hänen mukaansa todistusaineisto viittaa siihen, että murhan suoritti Tripolin pataljoonaksi kutsuttu suoraan Gotabaya Rajapaksan alaisuudessa toiminut salainen armeijayksikkö.

Tamileilla on vaikeinta

Vuoden 2009 jälkeen srilankalaisia journalisteja ei ole murhattu, mutta maa on edelleen globaaleissa lehdistönvapauslistauksissa kaukana kärjestä. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Sri Lanka on 180 valtion joukossa sijalla 150. Viime vuonna sijoitus oli 135. Eniten vaikeuksia on saarivaltion pohjoisosan vähemmistökansa tamileihin lukeutuvilla journalisteilla.

Lokakuussa 2020 toimittaja Shanmugam Thavaseelan ja kuvajournalisti Kanapathipillai Kumanan pahoinpideltiin sairaalakuntoon, kun he olivat tutkimassa laittomia hakkuita. Tamilijournalisteille oli jo selvinnyt, että laittomia hakkuita tehtiin laajalti ja että paikalliset viranomaiset olivat sekaantuneet niihin. 

Thavaseelan ja Kumanan olivat kuvaamassa parinsadan rungon puupinoa, kun miesjoukko hyökkäsi heidän kimppuunsa. Journalistien kamera rikottiin ja heidät pakotettiin tyhjentämään kameran muistikortti. Lisäksi heiltä ryöstettiin 50 000 rupiaa (noin 150€).

Hyökkääjät tunnistettiin ja poliisi pidätti heidät, mutta kuukauden kuluttua heidät vapautettiin takuita vastaan odottamaan tuomiota. Oikeuden päätöstä odotellaan yhä.

”Journalisteja ei ole enää murhattu, mutta meitä häiritään ja yritetään pelotella muin tavoin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana minä olen ollut viisi kertaa oikeudessa”, Thavaseelan sanoo.

Rutiiniuutisia, urheilua ja kulttuuria käsittelevät journalistit eivät yleensä joudu vaikeuksiin. Toisin on korruptiota ja väärinkäytöksiä tutkivien toimittajien laita. Useimmat journalistit liikkuvat paikasta toiseen moottoripyörällä, ja se tekee heistä haavoittuvia. Tiedetään monia tapauksia, joissa on tarkoituksella yritetty autolla ajaa moottoripyöräilevän toimittajan päälle.

Pohjoisen Mullaitivun alueelta raportoiva Kumanan on sotilastiedustelun jatkuvassa seurannassa. Tällä alueella on yksi sotilas kolmea tamili-siviiliä kohden. Kumananin toimia tarkkaillaan koko ajan.

”Minä tunnen oikeuteni ja puolustaudun, ja se yleensä saa heidät perääntymään”, Kumanan tokaisee.

Sri Lankan valtaväestöön sinhaleeseihin lukeutuva journalisti Freddy Gamage on myös joutunut hyökkäysten kohteeksi.

”Kun katsoo, miten Sri Lankan hallitukset yksi toisensa perään ovat toimineet YK:ssa, on vaikea uskoa, että oikeus toteutuu nyt, vaikka hallitus vaihtuu. Mutta me emme voi luovuttaa ja meidän täytyy jatkaa ponnistelujamme, jotta oikeus voittaa”, Gamage sanoo.