Luonnolla menee heikommin kuin koskaan, mutta asiaan voi vielä vaikuttaa, sanoo ympäristöjärjestö WWF. 

Se julkaisi tänään tärkeimmän raporttinsa, kahden vuoden välein ilmestyvän Living Planet -indeksin. 

Indeksin mukaan maapallon selkärankaisten eläinpopulaatioiden kannat ovat pienentyneet keskimäärin peräti 69 prosenttia vuosina 1970–2018.

Verrattuna kahden vuoden takaiseen raporttiin eläinten ahdinko on lisääntynyt yhden prosenttiyksikön verran. Eri vuosien aineistot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoiset, sillä indeksi perustuu laajaan tieteelliseen tutkimukseen, jonka aineistopohja vaihtelee. 

Joka tapauksessa tilanne erittäin kriittinen ja vaatii pikaisia muutoksia luonnonvarojen kulutukseen ja tuotantoon, summasi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder tiedotustilaisuudessa. 

”Pelkkä eläinten suojelu ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan systeemistä muutosta. Vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kulutus on puolitettava”, hän sanoi.

Talous riippuu luonnosta

Living Planet -indeksi mittaa selkärankaisten eläinpopulaatioiden, eli nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen, keskimääräisten kantojen kokoa. Tänä vuonna raportissa on mukana 5 230 eläinlajia ja lähes 32 000 populaatiota.

Pahin tilanne on makean veden lajeilla, joiden kannat ovat romahtaneet 83 prosenttia. Esimerkiksi Amazonin jokidelfiinin kanta on pudonnut 65 prosenttia. 

Alueista pahin tilanne on Latinalaisessa Amerikassa, jossa eläinkannat ovat laskeneet 94 prosenttia.

Tärkein syy eläinkantojen pienenemiseen on maankäyttö, etenkin ruuantuotanto, kuten karjankasvatus. Muita keskeisiä syitä ovat kestämätön lajien hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, taudit, saasteet ja ilmastonmuutos.

WWF peräänkuuluttaa etenkin päättäjiltä ymmärrystä siitä, että luonnolla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin, kuten terveyteen ja talouteen. 

”Arvioiden mukaan 50 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee suoraan luonnosta. Se osoittaa, että kaiken taloudellisen toiminnan peruslähtökohta on, että meillä on hyvinvoiva luonto”, Rohweder sanoi.

Ratkaisut olemassa

Luontokato pitää pysäyttää vuoteen 2030 mennessä, WWF vaati. Siihen ei ole enää kovin kauan.

”Meillä pitäisi olla luonnon globaali hätäohjelma. Koronapandemia osoitti, että nopeisiinkin toimiin tarvittaessa pystytään. Vaihtoehtoja ei ole, vaan muutos on pakko tehdä”, sanoi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen tiedotustilaisuudessa.

Järjestön mukaan ratkaisut ovat jo olemassa. Käytännössä luontoa pitää suojella enemmän ja luonnonvarojen käyttöä vähentää radikaalisti.

Yksi tärkeä keino on panna toimeen EU:n biodiversiteettistrategia, joka velvoittaa suojelemaan maa- ja vesialueista 30 prosenttia. Toinen tärkeä vaikuttamisen paikka on joulukuussa järjestettävä YK:n biodiversiteettikokous, jolta toivotaan samanlaista päätöstä. 

Konkreettisella tasolla esimerkiksi Suomessa voitaisiin päättää vanhojen luonnontilaisten valtion metsien suojelemista vaikka heti. Haitallisista fossiilituista pitäisi luopua, ja ruuantuotannossa pitäisi siirtyä kasvispainotteiseen ruokaan. Suomen seuraavan hallituksen pitäisi osoittaa bruttokansantuotteesta prosentti luonnolle, raportissa esitetään.

Tärkeintä on, että muutokset tehdään nopeasti.

”Tätä asiaa ei voi vain vuodesta toiseen lykätä, vaan meillä on todella kova kiire. Ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kiireempi tulee”, Rohweder muistutti.