Valeuutisista tuli veruke lehdistönvapauden kaventamiselle

(IPS) -- ”Meillä ei ole johtavia sanomalehtiä, ne ovat kaikki harhaanjohtavia”, eräs malesialainen poliitikko kommentoi maansa lehdistöä vuosia sitten. Nyt Malesiassa hyväksyttiin laki, joka uhkaa ”valeuutisten” tekijöitä vankeudella.

Malesian laki määrittelee valeuutisiksi kaiken painetun ja sähköisen tiedon, joka on kokonaan tai osin virheellistä.

Sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump alkoi viime vuonna tuomita valeuutisiksi kaiken tiedon, joka ei miellytä häntä, moni kehitysmaa ryhtyi tukahduttamaan lehdistönvapautta samanlaisin perustein.

Se, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n entinen johtaja James Comey on luonnehtinut Trumpia ”sarjavalehtelijaksi”, ei tunnu vaikuttavan asiaan.

Sortajat rohkaistuvat

Committee to Protect Journalists (CPJ) -järjestön Aasian koordinaattori Steven Butler kertoo, että muun muassa Malesia, Singapore ja Filippiinit ovat lähteneet torjumaan ”valeuutisia”. Lisäksi se, että Yhdysvallat ei esiinny enää lehdistönvapauden esitaistelijana, on rohkaissut sortavia hallituksia Kiinassa, Pakistanissa ja monissa muissa maissa.

Valtiot ovat usein mukana uutistuotannossa suuryhtiöiden ohella. Hallitusten käytössä on monia keinoja niille suopean sisällön vahvistamiseksi ja ei-toivotun torjumiseksi, sanoo Norman Solomon, joka johtaa Washingtonin Institute for Public Accuracya.

Osassa maita valtiovalta tukahduttaa lehdistönvapautta uhkauksilla, ratsioilla ja vangitsemisilla. Demokraattisemmissa maissa menetelmät ovat ”pehmeämpiä”, kuten taloudelliset kepit ja porkkanat tai laajat mainos- ja propagandakampanjat.

Näissä oloissa tosiasioissa pysyminen on toimittajille iso haaste. Heitä voi uhata vankeus, kuolema tai työpaikan menetys, Solomon sanoo.

Tukahduttaa keskustelun

Mediatutkja Ian Williams pitää ”valeuutisten” suurimpana ongelmana vakavan keskustelun tukahduttamista. Sekä vasemmisto että oikeisto leimaavat itselleen epämiellyttävää informaatiota valeeksi. Hyökkäyksen kohteena on usein valtavirran media.

Williams muistuttaa, että valtavirran media on riippuvainen tietolähteistään hallinnossa ja luottaa niihin liikaakin. ”Trumpin käytös voi tosin muuttaa tätä.”

Keskinäinen kilpailu auttaa Williamsin mukaan valtamediaa pyrkimään totuuteen. Toisaalta esiintyy myös laumasieluisuutta, josta kuvaava esimerkki on se, miten viestimet levittivät Yhdysvaltain hallinnon keksimiä valeita Irakin joukkotuhoaseista vuonna 2003.

Demokratia vaatii tietoa

Solomon painottaa, että totuuden kertominen on tärkeää jokaisessa yhteiskunnassa. Toimiva demokratia edellyttää, että kansalaisilla on oikeaa tietoa.

Nyt kuitenkin poliittisen ja taloudellisen vallan haltijat Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa ja lukuisissa muissa maissa haluavat pitää kansalaiset tietämättöminä.

YK:n mielipiteen- ja ilmaisunvapauden erityisraportoija David Kaye sai viime vuonna eri maanosia edustavien järjestöjen tuen lausunnolleen, joka varoittaa, että ”valeuutisten” torjunta voi lisätä sensuuria ja kriittisen ajattelun tukahduttamista.

Julistus korostaa ihmisoikeuksia, rohkaisee viestinnän moniarvoisuutta ja muistuttaa, että digimedialla, perinteisillä viestimillä ja journalistien ammattikunnalla on kullakin oma tärkeä roolinsa.