Valtava hiilikaivoshanke puhuttaa Australiassa

(IPS) -- Australiaan puuhataan maan tähän asti suurinta hiilikaivosta, mikä kauhistuttaa alkuperäisasukkaita ja ilmastosta huolta kantavia.

Intialainen monialayhtiö Adani haluaa avata Carmichaeliin 40 kilometriä pitkän ja 10 kilometriä leveän kaivosalueen, jolla toimisi kuusi avolouhosta ja viisi maanalaista kaivantoa. Elinikää kaivokselle povataan 60 vuotta. Hiili on tarkoitus viedä Intiaan, jonka asukkaista viidennes on yhä vailla sähköä.

Australian hiilentuotanto kohoaa jo nyt 60 miljoonaan tonniin vuodessa ja kuuluu maailman suurimpiin. Myös sen vastustus on voimakasta. Vuodesta 2010 vireillä ollutta Carmichaelin kaivosta vastaan on tehty toistakymmentä valitusta.

Kaivos sijoittuisi wangan ja jagalingou -nimisen aboriginaalikansan perinteisille asuinsijoille. "Se tuhoaisi kansamme ja identiteettimme", sanoo 500-jäsenisen kansan edustajana toimiva 21-vuotias Murrawah Johnson.

Päästöjä Itävallan verran

"Kyse on valtavasta hiilimäärästä, jonka polttaminen kiihdyttäisi maapallon lämpenemistä entisestään", Shani Tager Greenpeacen alueosastosta sanoo. Järjestö vaatii hiilen jättämistä maahan.

The Australia Instituten raportti vuodelta 2015 kertoo, että Carmichaelin kaivostuotannosta aiheutuvat vuotuiset hiilidioksidipäästöt vastaisivat koko Itävallan tai Malesian päästöjä.

Sekä Australian liittovaltio että Queenslandin osavaltio kannattavat kaivosta.

Osavaltio uskoo kaivoksen tuovan työtä ja tuloja, joten se on luvannut käsitellä lupahakemukset pikaisesti. Rautatien rakentaminen kaivokselta Abbot Pointin satamaan sai joulukuussa liittovaltion siunauksen, joka mahdollistaa noin 650 miljoonan euron lainan valtiolta rakennustöihin.

Koralliriuttojen vieressä

Adani-yhtiö on tehnyt 99 vuoden vuokrasopimuksen Abbot Pointin hiiliterminaalista, joka sijaitsee Ison valliriutan merellisen kansallispuiston naapurissa.

Maailman suurin koralliyhdyskunta ei voi hyvin. James Cook -yliopiston tutkijat vahvistivat marraskuussa, että aiemmin viime vuonna havaittua korallien laajaa haalistumista on seurannut tähän asti suurimpiin kuuluva joukkokuolema. Syynä on veden lämpeneminen.

Adanin suunnitelma satamaterminaalin laajentamisesta tuo ruoppaukset riuttojen viereen. Liikenteen kasvu lisää myös laivaturmien riskiä, Australian merensuojeluyhdistys muistuttaa.

Ison valliriutan matkailu työllistää noin 65 000 henkeä, ja kaivoksen tulo huolestuttaa myös heitä, vaikka hallitus vakuuttaa luonnon olevan turvassa.

Rötöstelevä yhtiö

"Adanilla on huolestuttava historia niin ympäristötuhojen, ihmisoikeusloukkausten, korruption kuin veronkierronkin osalta", Adam Black GetUp-aktivistijärjestöstä sanoo.

Environmental Justice Australia -järjestö raportoi vuonna 2015, että Adania syytetään Intiassa mangroven tuhoamisesta, pohjavesien suolaantumisesta, lahjonnasta, laittomasta rautamalmin viennistä sekä maa- ja verokeinottelusta.

Adania Australiassa johtava Jeyakumar Janakaraj luotsasi Konkola-yhtiön kaivosta Sambiassa 2010, kun sieltä pääsi vaarallisia aineita Kafuejokeen. Noin 1 800 sambialaista on nostanut Lontoossa kanteen Konkolan emoyhtiötä vastaan maatalouselinkeinonsa ja terveytensä tärvelemisestä vuosina 2004–2013.

Adani toivoo saavansa tänä vuonna lopullisen hyväksynnän Australiassa, mutta vastustajat taivuttelevat rahoittajia luopumaan hankkeesta. "Jos rahaa ei tule, kaivosta ei pystytä rakentamaan", Murrawah Johnson uskoo.

Kuva: Australian alkuperäisasukkaisiin kuuluva Murrawah Johnson vastustaa kotiseudulleen Queenslandiin aiottua valtavaa hiilikaivosta.