Kansainvälinen asekauppa on vähentynyt viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia. Tuonti Eurooppaan on kuitenkin kasvanut, käy ilmi Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreista tilastoista.

Siprin katsauksessa vertaillaan viisivuotiskausia 2018–2022 ja 2013–2017. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy tilastoissa selkeästi. Euroopan maiden asetuonti kasvoi viisivuotiskaudella peräti 47 prosenttia edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. 

”Vaikka asekauppa on vähentynyt globaalisti, Eurooppaan suuntautuva asekauppa on kasvanut merkittävästi Venäjän ja useimpien Euroopan maiden välisten jännitteiden vuoksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan maat haluavat ostaa lisää aseita, nopeammin”, sanoo Siprin asekauppaohjelman vanhempi tutkija Pieter D. Wezeman tiedotteessa.

Ukrainasta tuli sodan seurauksena vuonna 2022 maailman kolmanneksi suurin asetuoja. Sen yläpuolella ovat vain Qatar ja Intia.

Maailman suurimmat aseiden viejät ovat edelleen Yhdysvallat ja Venäjä. Yhdysvaltain merkitys on kuitenkin kasvanut. Sen osuus globaalista aseviennistä kasvoi viisivuotiskaudella 33 prosentista 40 prosenttiin ja Venäjän osuus taas laski 22 prosentista 16 prosenttiin.

Venäjä on vähentänyt asevientiä merkittävimmille kauppakumppaneilleen, kuten Intialle ja Egyptille, mutta toisaalta kasvattanut vientiä Kiinaan, Sipri kertoo.

”On todennäköistä, että hyökkäys Ukrainaan rajoittaa Venäjän asevientiä yhä enemmän. Tämä johtuu siitä, että Venäjä priorisoi omien asevoimiensa varustamisen ja kysyntä muista maista pysyy matalana sanktioiden sekä Yhdysvaltain ja sen liittolaisten taholta tulevan painostuksen vuoksi”, sanoo vanhempi tutkija Siemon T. Wezeman.

Siprin mukaan strateginen asekilpa on jatkunut myös muualla. Asekauppa Itä-Aasiaan on kasvanut. Venäjän Kiinan-vienti selittää sitä vain osittain, sillä samaan aikaan Yhdysvaltain vienti Japaniin ja Etelä-Koreaan on kasvanut merkittävästi.