Ulkoministeriö suunnittelee lakimuutosta, jotta kansalaisjärjestöille myönnettävän viestintä- ja globaalikasvatustuki VGK:n hallinnointi pystyttäisiin siirtämään suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestölle Kepalle. Aiemmin keväällä prosessi kaatui lakipykäliin.

"Tarkoituksena on nimittää työryhmä, joka alkaa valmistella lakia. Aikataulu ja yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä tarkentuneet", kertoo määräaikainen projektiavustaja Elina Iso-Markku ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä.

Tukien siirto Kepalle kaatui tänä keväänä viime hetkellä, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmoitti, että kyseessä olisi perustuslain vastainen julkisen hallintotehtävän siirto.

Siirtoa valmistelleen ministeriön lakimiesten tulkinta oli kuitenkin ollut toinen. Vastaavanlaisia toimenpiteitä on toteutettu myös muilla hallinnonaloilla.

Järjestöjen ideoita tarvitaan

VGK-tukea myönnetään kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin vuosittain noin kahden miljoonan euron edestä hakemusten perusteella. Prosessi on koettu ministeriössä hallinnollisesti raskaaksi, mikä olikin Iso-Markun mukaan osasyy siihen, että se haluttiin siirtää Kepalle.

Tärkeämpänä ministeriö kuitenkin pitää sitä, että kansalaisjärjestöjen yhteistyökumppanina Kepalla olisi myös selvästi paremmat mahdollisuudet viedä tukea eteenpäin.

"Tukimuoto ei ole ollut pitkään aikaan enää kovin innovatiivinen. Pitäisi lähteä puhtaalta pöydältä ja miettiä enemmän järjestöjen kanssa yhdessä, mikä vastaisi paremmin niiden tarpeisiin ja olisi tehokkaampaa ja kiinnostavampaa", Iso-Markku sanoo.

Pohtimisen arvoinen asia olisi hänen mukaansa esimerkiksi hankkeiden pidentäminen – tällä hetkellä ne voivat kestää vain yhden tai kaksi vuotta.

Ensi vuoden haku on parhaillaan käynnissä, ja kierros päättyy 15. marraskuuta. Kuluvan vuoden alussa tukea myönnettiin yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa 77 järjestölle, mutta lähivuosina Suomen miljardin euron kehitysyhteistyöbudjetti kutistuu kymmenillä miljoonilla euroilla.

Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdotonta tietää, miten muutokset vaikuttavat VGK-tukeen, sillä edes leikkausten yleisistä linjoista ei ole vielä sovittu, ulkoministeriöstä sanotaan.

Kyseessä tärkeä tukimuoto

Iso-Markku ei kuitenkaan usko, että tuesta viilataan suhteessa enemmän kuin mistään muustakaan kehitysyhteistyön osa-alueesta. Hänen mukaansa yli 30 vuotta myönnetty tuki on ulkoministeriölle edelleen tärkeä viestintämuoto, kun levitetään tietoa kehityspolitiikasta.

"Sillä on valtavan suuri merkitys, koska viranomaisviestintä ylipäätään ei tavoita ihmisiä. Järjestöt tavoittavat eri lailla uusia kohderyhmiä ja keksivät innovatiivisempia hankkeita", hän toteaa.

Myös hakemusten taso on hänen mukaansa pysynyt hyvänä, vaikka parannettavaakin on.

"Toivomme, ettei paperimateriaalia tehtäisi ihan hirveästi, vaan keskityttäisiin sähköiseen materiaaliin ja hyödynnettäisiin paremmin aiempien vuosien materiaaleja, ettei aina tuotettaisi jotakin uutta", hän ohjeistaa.