(IPS) -- Aavikoituminen ja ilmastonmuutos saattavat pakottaa 200 miljoonaa ihmistä liikkeelle vuoteen 2050 mennessä, arvioi brittiläinen ympäristöpakolaisuuden asiantuntija Norman Meyers.

Syyrian viime aikaiset tapahtumat vahvistavat ennusteen uskottavuutta. Puolet Syyrian asukkaista on jo liikkeellä: yli 4 miljoonaa on paennut maasta ja 7,6 miljoonaa maan sisällä.

Maan kasvukunnon heikkenemisen, siirtolaisuuden, konfliktien ja poliittisen epävakauden kytkennöistä tarvitaan pikaisesti lisää tutkimustietoa, sillä tuhoisa keitos muhii Syyrian ohella useissa Afrikan maissa, sanoo Uriel N. Safriel, joka johtaa YK:n aavikoitumisen vastaisen sopimusjärjestön tieteellis-teknistä komiteaa.

Syyrian kuivuus sodan sytyke

Safriel pitää todennäköisenä, että Syyriaa vuosina 2006–2010 koetelleet kuivuudet olivat osasyynä tai jopa sytykkeenä sisällissodalle, vaikka lopullista tutkimustietoa asiasta ei vielä ole.

Aiemmin kuivien alueiden muuttumista rutikuiviksi on havaittu myös Sisiliassa ja eräissä Afrikan maissa, mikä vastaa kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ennustetta.

"Voidaan perustellusti väittää, että maan heikkeneminen on tärkeä siirtolaisuuden aiheuttaja, koska väkeä lähtee eniten juuri maista, joissa sitä tapahtuu", Safriel sanoo.

Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos supistaa maataloustuotantoa monissa kehitysmaissa, Länsi-Afrikassa pahimmillaan jopa 20–30 prosenttia.

Kuivat alueet peittävät noin 40 prosenttia maapallosta, ja niillä asuu kaksi miljardia ihmistä. Ilmastonmuutos ajaa yhä useamman heistä liikkeelle tilapäisesti tai pysyvästi.

Ilmasto on turvallisuuskysymys

YK laskee, että valtioiden sisäisistä konflikteista 40 prosenttia on 60 viime vuoden aikana liittynyt maahan ja muihin luonnonvaroihin, kuten veteen. Vuonna 2008 ruokapula aiheutti 60 mellakkaa yli 30 maassa.

Syyrian ohella Afganistan, Irak, Pakistan, Nigeria, Gambia, Senegal, Somalia, Eritrea ja Sudan kuuluvat maihin, joissa konfliktin ja poliittisen epävakauden taustalla on kuivien alueiden hedelmällisyyden nopea väheneminen. Tuloksena on nälkää, työttömyyttä ja lopulta poliittinen romahdus.

Jo 70 prosenttia maailman valtioista pitää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten aavikoitumista ja kuivuutta, turvallisuuskysymyksenä.

Britannian puolustusministeriön tuoreen raportin mukaan konfliktin riskiä kasvattaa nuorten suuri osuus väestössä. Kaikupohjaa löytyy silloin helposti myös ääriajattelulle.

Maankäyttö avainkysymys

"Siirtolaisuus on aina ollut normaali sopeutumismekanismi. Nyt tilannetta mutkistavat kytkennät ilmastoon ja muihin sosiaalis-taloudellisiin tekijöihin", Safriel sanoo. Hänen mukaansa yhteydet tuhoisan maankäytön ja muuttoliikkeen välillä alkavat vasta valjeta tutkijoillekin.

Eroosio on syönyt lähes kolmanneksen maapallon viljelykelpoisesta maasta 40 viime vuoden aikana. Jatkossa katoaa vuosittain 12 miljoonaa hehtaaria, joilla olisi voinut tuottaa 20 miljoonaa tonnia viljaa, laskee YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO.

Maapallon väkiluvun ennustetaan nousevan 9,7 miljardiin vuonna 2050. Maataloustuotannon tulisi kasvaa kaudella 2005–2050 keskimäärin 70 prosenttia ja kehitysmaissa 100 prosenttia.

Ellei maasta aleta pitää nykyistä parempaa huolta, miljardille ihmisille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin taistella keskenään tai paeta, asiantuntijat varoittavat.