Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

(IPS) -- New York Timesissa joulukuussa julkaistussa raportissa väitettiin, että Pentagon harkitsee sotilaallisen läsnäolonsa vähentämistä Länsi-Afrikassa tai jopa joukkojen vetämistä kokonaan pois. Se olisi jälleen yksi merkittävä muutos Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.

Joukkojen poisvetämisen riskeinä pidetään alueellisen terrorismin vastaisen taistelun vaikeutumista sekä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrän kasvua.

”Terrorihyökkäysten maantieteellinen painopiste Afrikassa on siirtynyt Malista Burkina Fasoon, ja ne uhkaavat enenevästi myös Länsi-Afrikan rannikkovaltioita. Lisäksi ne kasvattavat kotiseudultaan pakenemaan joutuneiden määrää”, YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja Mohamed Ibn Chambas valisti YK:n turvallisuusneuvostoa tammikuun alkupuolella.

Malissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä terrorihyökkäysten uhrien määrä on viisinkertaistunut sitten vuoden 2016, yli neljääntuhanteen pelkästään viime vuonna. Maansisäinen pakolaisuus on kymmenkertaistunut noin puoleen miljoonaan ihmiseen, ja lisäksi osapuilleen 25 000 on hakenut turvapaikkaa muista maista.

Ongelmana luottamuksen puute

Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja yhteisöjen välinen väkivalta usein kietoutuvat toisiinsa, varsinkin reuna-alueilla, joissa valtion läsnäolo on heikko. Terrorihyökkäykset ovatkin Chambasin mukaan usein väkivaltaisten ääriainesten yrityksiä ryhtyä aseiden kaappausten ja luvattoman kaivostoiminnan kaltaisiin laittomuuksiin.

”Noissa paikoissa ekstremistit tarjoavat suojaa ja turvaa paikalliselle väestölle, samoin kuin sosiaalipalveluja vastapalveluksena lojaalisuudesta. Siksi terrorismin vastustamisen täytyy keskittyä paikallisen väestön luottamuksen ja tuen saavuttamiseen”, Chambas totesi turvallisuusneuvostolle.

Paikallisen väestön luottamuksen puute onkin yksi Yhdysvaltain sotajoukkojen suurimmista ongelmista.

New York Timesin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeri Mark T. Esper on sanonut, etteivät joukot kenties ole olleet tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Toisenlainen analyysi tilanteesta ei kyseenalaista vain joukkojen tehokkuutta vaan ylipäätään niiden rauhoittavaa vaikutusta. Ehkä sotilaiden läsnäolo onkin päinvastoin vain kärjistänyt kriisejä entisestään.

Yhdysvaltain armeijan läsnäolo näyttääkin lisäävän terrori-iskujen ja terroriin kytkeytyvien tapausten määrää. Länsi-Afrikassa nousu oli 41:stä 2 498:aan alle kahdessa vuodessa. Päälle tulevat vielä Yhdysvaltain sotilashenkilöstön itsensä tai Yhdysvaltain tukeman paikallisen sotaväen lukemattomat ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset.

Paikallinen väestö ei arvosta yhteistyötä amerikkalaissotilaiden kanssa. Pari vuotta sitten tuhannet ghanalaiset osoittivat mieltään sitä vastaan, ja muutenkin Yhdysvalloilla on ollut vaikeuksia saada luottamusta alueella. Asiaa ei ole auttanut se, että presidentti Donald Trump kutsui alueen valtioita ”paskareikämaiksi”.

”Muutos ei ole merkittävä”

Afrikka-asiantuntija, Nigeriassa poliittisena neuvonantajana toiminut John Campbell ei kuulu niihin, joiden mielestä Yhdysvaltain joukkojen Länsi-Afrikasta poistumisella olisi vakavia seurauksia maailmankolkalle.

”Täytyy huomioida nyanssit. Yhdysvaltain sotajoukkojen koko Afrikassa on äärimmäisen pieni, vain noin 7 000 ihmistä, joista puolet on Djiboutissa. Painopiste on Intian valtamereen ja Persianlahteen päin”, Campbell huomauttaa.

Campbell sanoo, ettei joukkojen poisvetäminen olisi alueella mikään merkittävä muutos. ”Me puhumme joukoista, jotka joissakin maissa ovat pystyneet osallistumaan paikallisten armeijoiden koulutukseen. Me emme puhu voimasta, joka pystyisi varsinaisesti muuttamaan mitään.”