YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat huolissaan Koillis-Syyriassa sijaitsevien Al Holin ja Rojin leirien heikkenevästä humanitaarisesta tilanteesta sekä turvallisuustilanteesta.

Leireillä pidetään yli 64 000:ta ihmistä, pääasiassa naisia ja lapsia. Osa heistä on Isis-terroristiliikkeen taistelijoiden puolisoita. Suurin osa asukkaista on syyrialaisia ja irakilaisia, mutta vajaat 10 000 on ulkomaalaisia.

57 maalla on leireillä kansalaisiaan, ja heidät pitäisi kotiuttaa viipymättä, asiantuntijat sanoivat maanantaina julkaistussa lausunnossaan. Mukana lausunnossa on yli 20 YK:n erityisraportoijaa, jotka ovat YK:n ihmisoikeusneuvoston nimittämiä riippumattomia asiantuntijoita.

”Tuhannet ihmiset altistuvat väkivallalle, riistolle, hyväksikäytölle ja puutteelle olosuhteissa, jotka voivat täyttää kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai nöyryyttävän kohtelun tai rangaistuksen tunnusmerkit kansainvälisen oikeuden mukaan”, lausunnossa todetaan.

Asiantuntijat muistuttavat, että valtiolla on velvollisuus suojella haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisiaan myös alueensa ulkopuolella ja velvollisuus syyttää mahdollisia rikokseen syyllistyneitä oman maansa tuomioistuimessa. Heidän mukaansa ihmisten jättäminen leireille luo myös riskin uuden ääriliikesukupolven synnystä.

Tuntematon määrä ihmisiä on myös kuollut olosuhteiden vuoksi, asiantuntijat sanoivat. Alkuvuonna väkivalta on lisääntynyt.

Yksi asiantuntijoista, Fionnuala Ní Aoláin, kutsui 57 maan listaa tiedotustilaisuudessa ”häpeälistaksi”, kertoo uutistoimisto Reuters.

Listalla on paljon Euroopan maita, muun muassa Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia sekä myös Yhdysvallat.

Suomi kotiuttanut osan kansalaisistaan mutta leirillä on yhä viisi aikuista ja viitisentoista lasta. Suomi, Kanada ja Kazakstan saivatkin Ní Aoláinilta kiitosta ”palautusten purosta”, Reuters kertoo.

Ní Aoláinin mukaan monet Länsi-Euroopan maat voisivat tehdä enemmän tuodakseen heidät kotiin.

”Ajattelen monia isoäitejä, joille ole viime vuosina puhunut. Monet heistä ovat kirjaimellisesti katselleet lastenlastensa nääntyvän nälkään puhelimensa välityksillä, kun länsimaat eivät suostu palauttamaan äitejä ja lapsia.”

Hän kiisti väitteet, joiden mukaan aseellisten ryhmien kanssa ei voisi tehdä kotiutuksissa yhteistyötä. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, hän sanoi.

”Meillä on muita maita, kuten Yhdysvallat, joka on tukenut monia kotiutuksia. On paljon muitakin maita, jotka haluavat auttaa. Ei ole olemassa muuta selitystä kuin poliittinen tahto.”