YK:n yleiskokous hyväksyi uuden tulevaisuussopimukseen (pdf) eilen alkaneen, kaksipäiväisen tulevaisuushuippukokouksen aluksi.

Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova, eivätkä kaikki asiantuntijat pidä sitä painoarvoltaan kovin tärkeänä. Toisaalta sitä on pidetty merkittävänä yrityksenä palauttaa valtioiden usko ja sitoutuminen YK:hon, kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen geopoliittisesti vaikeana aikana.

”Olen taistellut näissä dokumenteissa olevien asioiden puolesta mandaattini ensimmäisestä päivästä alkaen, ja olen täysin sitoutunut niiden toteuttamiseen”, kirjoitti YK:n pääsihteeri António Guterres viestipalvelu X:ssä sopimuksen hyväksymisen jälkeen.

Sopimus hahmoteltiin Namibian ja Saksan johdolla. Se ottaa kantaa laajoihin globaaleihin kysymyksiin: rauhaan ja turvallisuuteen, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen, digitaaliseen yhteistyöhön, ihmisoikeuksiin, gender-kysymyksiin, nuorten asemaan ja globaalin hallinnan muutokseen.

Yksi sopimusprosessin kiperimmistä kysymyksistä oli YK:n turvallisuusneuvoston uudistaminen. Turvallisuusneuvostoa on kritisoitu pitkään pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden, jäsenten vähäisen määrän ja maantieteellisesti kapean edustuksen takia. 

Tulevaisuussopimuksessa luvataan uudistaa neuvostoa ja tehdä siitä edustavampi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi. Tarkoituksena on korjata etenkin Afrikan maiden aliedustus neuvostossa. Afrikan mailla on tällä hetkellä kolme vaihtuvaa paikkaa mutta ei yhtään pysyvää paikkaa.

Muita lupauksia ovat esimerkiksi ydinaseriisunta, kestävän kehityksen tavoitteiden vahvempi edistäminen, fossiilisista polttoaineista luopuminen ja maapallon lämpenemisen hidastaminen sekä kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin uudistamiseen. Kehittyville maille aiotaan antaa enemmän päätösvaltaa siitä, miten asioista päätetään kansainvälisissä rahoituslaitoksissa.

Sopimus hyväksyttiin ilman äänestystä, mutta hyväksyntään tuli viive, kun Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Veršinin vaati sopimukseen viime hetkellä korjauksia. Venäjä halusi, että sopimuksessa korostettaisiin puuttumattomuutta valtioiden sisäisiin asioihin. 

Asiasta äänestettiin, mutta Venäjää tukivat vain Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Iran, Nicaragua, Sudan ja Syyria. Lisäksi 15 maata äänesti tyhjää.