Ympäristökasvatus tuottaa tulosta Jakartassa

Wahonolla on neljä iskusanaa: rajoita, uudelleenkäytä, kierrätä ja istuta. Niitä hän on toistellut vuosikaudet oppilailleen, joita riittää kotirouvista virkamiehiin ja opiskelijoista katulapsiin.

Wahono on neljän lapsen äiti ja eläkkeellä opettajan ammatista. Vapaaehtoistyö on kantanut hedelmää, sillä hänen asuinaluettaan Banjarsaria mainostetaan nyt ekokylänä, ja siitä kaavaillaan matkailukohdetta.

Banjarsarissa asuvat 390 perhettä ovat oppineet lajittelemaan kotitalousjätteensä ja alkaneet istuttaa puita ja lääkekasveja. Kylästä on tullut saastuneen pääkaupunkialueen puhtain ja vihrein.

Nina Sidle Unsulangi, 66, on istuttanut taloonsa ja puutarhaansa peräti 156 eri kasvilajia. Hän sai 2001 Jakartan parhaan talon palkinnon.

Unsulangin mukaan kasvit pitävät niin hyttyset kuin hiiretkin loitolla hänen talostaan. "Yritän näyttää nuorille esimerkkiä siitä, millainen terveellisen talon tulee olla", hän sanoo.

Banjarsarissa vierailevat oppivat Wahonolta myös uusiopaperin valmistusta ja kompostintekoa. Kylästä voi ostaa mukaansa lääkekasveja ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.

"Monet tulevat tänne ostamaan kompostimultaa ja hyttysiä karkottavia kasveja", Wahono kertoo. Banjarsarin 1 630 asukkaan joukossa juuri ikääntyneet kotirouvat ovat ottaneet jätteiden lajittelun ja kierrätyksen asiakseen.

Vielä 1980-luvulla Banjarsarikin oli täynnä roskaa ja törkyä. Vuonna 1985 Wahono alkoi valistaa naapuruston rouvia jätteiden lajittelusta ja muista ekopuuhista.

Kymmenisen vuotta myöhemmin YK:n kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestö Unesco julisti Banjarsarin jätehuollon ja kierrätyksen koealueeksi.

Jakartan kaupungin tilastojen mukaan kotitaloudet tuottavat puolet alueen kiinteästä jätteestä, josta 83 prosenttia kerätään ja loput heitetään jokiin.

"Jos jokainen Jakartan kotitalous käsittelisi roskansa oikein, meillä ei olisi jatkuvasti ongelmia jätteiden hävityksen kanssa", banjarsarilainen kotirouva Yahman Walyani, 60, sanoo.

Noin yhdeksän miljoonan asukkaan Jakartan jätteet kaadetaan pääosin Bekasissa Länsi-Jaavalla sijaitsevaan Bantar Gebangiin. Lähistön asukkaat valittavat 104 hehtaarin laajuisen kaatopaikan aiheuttavan ympäristö- ja terveysongelmia, ja se suljettiinkin kertaalleen tammikuussa.

Pian kaatopaikka kuitenkin avattiin uudelleen, kun viranomaiset lupasivat maksaa asukkaille noin viisi euroa kuussa korvauksena haitoista.

"Haluamme kopioida Banjarsarin mallin muihinkin asuinyhteisöihin", jätehuollon tutkija Sri Bebassari kertoo. Hänen mukaansa viisi kylää eri puolilla Jaavaa on jo lähtenyt mukaan.

"Minua ilahduttaa, että ihmiset ovat oivaltaneet puiden istuttamisen, rohdoskasvien viljelyn ja kotitalousjätteen lajittelun hyödyt", sanoo Wahono, joka edelleen pysähtyy aina ja kaikkialla antamaan vettä nuutuneelle kasville.

(Inter Press Service)