Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”
Zimbabwen vuoden 2018 parlamenttivaaleissa 210 paikasta vain 26 meni naisille. Vaalikamppailun väkivaltaisuus on estänyt naisia tavoittelemasta poliittista valtaa, eikä valituksi tuleminenkaan anna turvaa vähättelyltä.
Zimbabwen poliittiset puolueet ovat parhaillaan valitsemassa ehdokkaitaan moninaisiin julkisiin asemiin. Tehtävät vaihtelevat paikallisista koordinaatiokomiteoista aluevaltuustoihin ja täytevaaleilla täytettäviin kansanedustajapaikkoihin. Naisehdokkaisiin kohdistuva väkivalta ja sanalliset hyökkäykset ovat haitanneet prosessia. Kuvassa jonoja äänestyspaikalle. Kuva: Taurai Maduna / IPS.
(IPS) -- ”Olen jo luopunut politiikasta. Aiemmin olin varma, että monet toiminnan vuoteni huipentuisivat julkiseen virkaan pyrkimiseen. Niin ei kuitenkaan koskaan käynyt, eikä suinkaan siksi, etten olisi yrittänyt. Kaikki vain näköjään ajattelivat, että miehet ovat siinä työssä parempia”, zimbabwelainen Gertrude Sidambe sanoo.
”On tavallista, että naiset keräävät kannatusta miesehdokkaille, mutta ennen pitkää sitä väsyy ja kysyy itseltään mitä minä tästä saan? Sitten onkin valmis lopettamaan”, Sidambe selittää.
Sidamben pettymys puoluepolitiikkaan ei ole Zimbabwen naisten parissa mikään harvinaisuus. Esimerkiksi oppositiopuolue Movement for Democratic Change Alliancen ehdokkaiksi pyrkineet naiset ovat valittaneet syrjäyttämisestään.
Myös Zimbabwen hallitsevan puolueen Zimbabwe African National Unionin naispuoliset jäsenet väittävät, että miehet havittelevat asemia väkivallalla – aivojen sijaan turvaudutaan lihasvoimaan.
Puolueen naisasioiden sihteeri Mabel Chinomona kuitenkin neuvoo naisia toimimaan miesten tavoin eli lyömään ja loukkaamaan niin kuin muutkin sillä pelikentällä tekevät.
Kamppailun väkivaltaisuus on estänyt naisia tavoittelemasta poliittista valtaa. Se osoittaa, ettei valtio kunnioita sitoumuksiaan vaalia sukupuolten tasa-arvoa. Zimbabwe on esimerkiksi sitoutunut eteläisen Afrikan kehitysyhteisön julistukseen, jolla tähdätään parlamenttiedustajien määrän tasajakoon sukupuolten kesken.
Kuilu maan perustuslain erinomaisen tekstin ja sen käytännön soveltamisen välillä on valtava, YK:n naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen komitea totesi helmikuussa.
Vaalijärjestelmiä tarkkailevan International Foundation for Electoral Systems -säätiön raportti naisiin kohdistuvasta väkivallasta Zimbabwen vaaleissa paljasti, että naiset pelkäävät niin henkistä kuin ruumiillistakin väkivaltaa. Valituksi tuleminenkaan ei tuo turvaa.
”Edes tultuaan parlamenttiin valituksi naiset eivät pääse pakoon alentavaa huomauttelua. Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut. Jos nainen on naimaton, kysytään, kuinka hän osaisi hoitaa vaalipiirinsä asioita, kun hänellä ei ole kokemusta perheen hoitamisesta. Tai sitten hänen syytetään menneen politiikkaan vain löytääkseen aviomiehen”, raportissa kerrotaan.
Sukupuolten välinen epätasapaino näkyy räikeänä vuoden 2018 parlamenttivaalien tuloksessa. 210:stä paikasta vain 26 meni naisille.
Vaalien lykkäys oikeuteen
Zimbabwen poliittiset puolueet valitsevat parhaillaan ehdokkaitaan moninaisiin julkisen vallan tehtäviin, alueellisten koordinaatiokomiteoiden ja aluevaltuustojen jäsenyyksistä täytevaaleilla täytettäviin kansanedustajapaikkoihin.
Puolueet ovat käynnistäneet sisäiset valintaprosessinsa, jotta ne olisivat valmiina, kun hallitus viimein sallii vaalien järjestämisen. Vaaleja on lykätty koronaviruspelkojen vuoksi.
Syksyllä joukko naisehdokkaita haastoi hallituksen oikeuteen täytevaalien lykkäämisestä epämääräiseen tulevaisuuteen.
Paikallinen, naisten tasavertaista edustusta päättävissä elimissä lobbaava kansalaisjärjestö Women’s Academy for Leadership and Political Excellence tukee oikeusjuttua. Järjestön mielestä täytevaalien lykkääminen ”rikkoo ihmisten oikeutta valita edustajikseen kenet haluavat”.
Ei sitovia sääntöjä
Oppositiokansanedustaja Priscilla Misihairambwi-Mushonga kertoo, ettei poliittisilla puolueilla ole sitovia sääntöjä sukupuolten tasavertaisuudesta.
”Ei ole sisäisiä puoluesääntöjä, jotka takaisivat, että puolueet toteuttaisivat julistuksensa”, Misihairambwi-Mushonga sanoo. ”Puolueissa vallitsee viidakon laki, sillä niissä ei ole mitään rangaistuksia tasavertaisuuden loukkaamisesta. Julistukset ovat vain sanoja.”
Hän tietää kyllä, miten epätasa-arvon ongelma olisi ratkaistavissa. Poliittisia puolueita tulisi rangaista naisten ulossulkemisesta vähentämällä puoluerahoitusta.
”Hyvään käytökseen tarvitaan syy ja huonosta käytöksestä pitää maksaa kalliisti”, Misihairambwi-Mushonga sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia