Etelä-Sudan
Jo kertaalleen sotaa paenneet eteläsudanilaiset joutuvat palaamaan Sudanista – WFP varoittaa ruokakriisistä
Jo kertaalleen sotaa paenneet eteläsudanilaiset joutuvat palaamaan Sudanista – WFP varoittaa ruokakriisistä
Lähes 300 000 ihmistä on paennut Sudanin sisällissotaa Etelä-Sudaniin. Suurin osa heistä on maahan palaavia pakolaisia, jotka kärsivät nälästä.
Vuodesta on tulossa avustustyöntekijöille synkkä: Väkivalta kasvaa Etelä-Sudanissa ja Sudanissa
Vuodesta on tulossa avustustyöntekijöille synkkä: Väkivalta kasvaa Etelä-Sudanissa ja Sudanissa
Etelä-Sudan oli viime vuonna maailman vaarallisin maa avustustyöntekijöille, käy ilmi tuoreista tilastoista. Myös kuluva vuosi on ollut väkivaltainen. Yhteensä jo 62 avustustyöntekijää on tapettu ympäri maailman.
Paikallisten ryhmien väkivalta piinaa Etelä-Sudania – Ainakin 166 siviiliä kuollut hyökkäyksissä
Paikallisten ryhmien väkivalta piinaa Etelä-Sudania – Ainakin 166 siviiliä kuollut hyökkäyksissä
Etelä-Sudanissa on virallisesti rauha, mutta viime kuukausina maassa on nähty erilaisten paikallisten aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Tuhannet ovat joutuneet pakenemaan.
Afrikan sarven ruokakriisistä varoitettiin etukäteen, mutta nyt aikaa ennaltaehkäisyyn ei enää ole – Nälkäkuolemat ovat jo alkaneet, kertoo avustusjärjestö Planin asiantuntija Angela Muriithi
Afrikan sarven ruokakriisistä varoitettiin etukäteen, mutta nyt aikaa ennaltaehkäisyyn ei enää ole – Nälkäkuolemat ovat jo alkaneet, kertoo avustusjärjestö Planin asiantuntija Angela Muriithi
YK, hallitukset ja avustusjärjestöt yrittävät pelastaa Afrikan sarven kuivuudesta kärsivissä maissa niin monta ihmishenkeä kuin mahdollista. Ruokapulan juuret ovat ilmastonmuutoksessa ja muissa globaaleissa kriiseissä, mutta jos siihen olisi reagoitu aiemmin, tilanne olisi nyt helpompi, sanoo Plan Internationalin itäisen ja eteläisen Afrikan aluejohtaja Angela Muriithi.
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia
Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia
Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.
Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida
Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida
Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla
Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla
Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.