Yrittäessäni selvittää Israel-Palestiina-konfliktin kokonaiskuvaa itselleni törmään vähän väliä katsauksiin Länsirannan mielenosoituksista, joissa palestiinalaiset vastustavat Israelin sotilaallista miehitystä. Eri tahot väittävät eri asioita. Kansainvälinen yhteisö syyttää Israelia kansainvälisen oikeuden vastaisesta miehityksestä. Israelin virallinen kanta on, ettei mitään miehitystä ole olemassakaan ja että armeija vain vastaa palestiinalaisten aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. Kyläläisten haastattelut ja ihmisoikeusjärjestöjen raportit löytyvät syvemmältä tekstien labyrintistä.

Minun on pakko nähdä omin silmin, keitä mielenosoittajat ovat ja mikseivät he vain tyydy vallitsevaan tilanteeseen. Heinäkuisena perjantaina vuonna 2010 lähden paikallisella minibussilla kohti Palestiinalaisalueen hallinnollisen pääkaupungin Ramallah’n pohjoispuolella sijaitsevaa Nabi Saleh’n kylää.

Tamimin perhe ottaa vieraat lämpimästi vastaan, tarjoaa ruoan ja kertoo kylänsä tilanteesta. Iltapäivällä kylän asukkaita kerääntyy yhteen ja kulkue lähtee marssimaan katua pitkin. Israelin armeijan autot ajavat kylään ja sotilaat estävät marssin jatkumisen. Mukana on mediaa, aktivisteja ja ihmisoikeustarkkailijoita. Paikalla on myös nuori tyttö, Ahed Tamimi, palestiinalaiskuvioisessa mekossa.

Nabi Saleh’n kylän tapahtumia seuranneille Ahed on tuttu hahmo. Vuodesta 2012 lähtien nettiin on ladattu kuvia, joissa hän seisoo nyrkki pystyssä sotilaiden edessä vaatimassa palestiinalaisten oikeuksien kunnioittamista. Ahedia on kutsuttu ”Palestiinan Jeanne d’Arciksi” ja ”Palestiinan Rosa Parksiksi”. Hänen vaaleat hiukset ja siniset silmänsä ovat osa keskustelua. Hän uhmaa israelilaisia stereotypioita tummasta, pelottavasta ja kasvottomasta palestiinalaisesta, jonka oikeuksia voi polkea.

Kahdeksan vuotta vierailuni jälkeen Ahed istuu vankilassa kahdeksan kuukauden vankilatuomiota. Syynä on video, jossa hän rohkenee nousta Israelin sotilaita vastaan.

Joulukuussa 2017 sosiaalisessa mediassa ja uutiskanavilla levisi video, jossa 16-vuotias Ahed ja hänen serkkunsa Nur Tamimi huutavat Ahedin perheen kodin edessä oleville Israelin sotilaille ja käskevät heidän poistua. Videolla Ahed ja Nur tönivät sotilaita, ja lopuksi Ahed potkaisee ja läimäisee sotilaita.

Videosta seurannut pidätys ja tuomio Israelin sotilastuomioistuimessa ovat nousseet symboloimaan taistelua syrjivää miehitystä vastaan. Tapaus on jälleen pakottanut ihmiset näkemään miehityksen todellisuuden, sanoo Ahedin israelilainen asianajaja Gaby Lasky.

Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, rotusyrjintää vastustava järjestö Dream Defenders, sekä tunnetut henkilöt muun muassa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat vaatineet Ahedin vapauttamista.

”Vaaleaihoinen näyttelijä”

Israelissa videota näytettiin uutisissa, ja iltapäivälehdet kutsuivat tapahtumaa kansalliseksi häpeäksi. Harva kyseenalaisti sotilaiden läsnäolon Nabi Saleh'n kylässä tai välitti siitä, mikä oli saanut Ahedin reagoimaan niin vahvasti sotilaiden läsnäoloon kotipihallaan.

Vasemmistopoliitikot kiittelivät sotilaiden hillittyä käytöstä, kun taas oikeisto oli vähintäänkin närkästynyt sotilaiden passiivisuudesta. Entinen kansanedustaja Yinon Magal sanoi, että sotilaiden olisi pitänyt käyttää kiväärin periä naisia vastaan. Hän kertoi Twitter-viestissä ikävöivänsä Elor Azariaa, israelilaista sotilasta joka tuolloin oli kärsimässä vankeusrangaistusta maassa makaavan haavoittuneen palestiinalaisen teloittamisesta. Opetusministeri Naftali Bennett toivoi nuorten naisten viettävän loppuelämänsä vankilassa.

Neljä päivää tapahtuman jälkeen Israelin sotilaat ajoivat yöllä Nabi Saleh’een, ampuivat kyynelkaasukanistereita ympäriinsä ja pidättivät Ahedin kodistaan. Perheen isä Bassem Tamimi kertoi väkivaltaisesta pidätyksestä, jonka aikana Israelin sotilaat pahoinpitelivät perheen jäseniä ja takavarikoivat omaisuutta. Ahedin äiti Nariman Tamimi pidätettiin myöhemmin hänen lähdettyä kyselemään tyttärestään Israelin viranomaisilta. Nur pidätettiin seuraavana aamuna kodistaan.

Israelin armeija jakoi pidätysvideon medialle. Kansainvälisen kritiikin lisääntyessä se on pyrkinyt suuntaamaan kritiikin Tamimin perhettä kohtaan ja syyttänyt heitä propagandasta. Englanninkielisessä Twitter-viestissä Israelin entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs ja nykyinen apulaisministeri Michael Oren kyseenalaisti Tamimit perheenä. Hän käänsi keskustelun lasten hyvinvointiin ja vyörytti vastuun siitä Tamimeille itselleen.

Oren toisti väitteen tammikuussa kertoessaan Israelin eduskunnan Knessetin alakomitean tutkineen, olivatko Tamimin perheenjäsenet ehkä ”vaaleaihoisia näyttelijöitä”, jotka ovat yhdessä vain propagandan vuoksi. Salaisen kokouksen tutkimus totesi, että Tamimit ilmeisesti ovat oikea perhe, mutta jätti epäilyt ulkopuolisista lasten adoptiosta leijumaan ilmaan.

Haaretz-lehti kyseli asiasta, mutta yksikään toinen alakomitean jäsen ei muista kyseistä tutkimusta, eikä yhtäkään Israelin turvallisuusviranomaista saatu vahvistamaan asiaa.

Miehitystä ylläpidetään väkivallalla

Nabi Saleh’n kylä on maatalouteen perustuva yhteisö, joka on menettänyt yli puolet maistaan Israelin rakentaessa Halamishin siirtokuntaa kylän maille. 11 kylän rakennusta on saanut tuhoamismääräyksen Israelin viranomaisilta. Näihin lukeutuu mukaan Ahedin vanhempien Bassem ja Nariman Tamimin koti.

Viikoittaiset miehitystä vastustavat rauhanomaiset mielenosoitukset aloitettiin vuonna 2009 siirtokuntalaisten vallattua kylän elintärkeän Ein Qawsin vesilähteen. Tuolloin Halamishin siirtokuntaa myös laajennettiin Israelin julistaman tilapäisen siirtokuntien rakennuskiellon aikana.

Israelin armeija otti kovat otteet käyttöön: valtavat määrät kyynelkaasua, kumipäällysteisiä teräsluoteja, kotien valtauksia ja yöratsioita, pahoinpitelyitä, pidätyksiä ja vankilatuomioita. Ensimmäisen reilun vuoden aikana 155 kyläläistä haavoittui, 35 kotia vaurioitui ja seitsemän taloa syttyi palamaan. 63 ihmistä pidätettiin, heistä lähes puolet oli lapsia. Kaikki paitsi kolme tuomittiin osallistumisesta miehityksen vastaisiin mielenosoituksiin.

Israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem julkaisi vuonna 2011 raportin Nabi Saleh’n kylän tapahtumista. Mielenosoituksissa kulkue yrittää saavuttaa kylän vallatun vesilähteen, ja mielenosoitusten rauhanomaisuudesta huolimatta Israelin armeija pyrkii voimakeinoin estämään ne ennen kuin ne ehtivät kunnolla alkaa. Kun sotilaat ovat hajauttaneet kulkueen, alkavat yleensä yhteenotot sotilaiden ja kiviä heittelevien nuorten poikien välillä.

Israelilainen toimittaja Amira Hass on kirjoittanut mielenosoituksista ja sotilaiden aggressiivisuudesta. Nuorten palestiinalaispoikien kivienheittelyä Hass kuvailee klassisena menetelmänä, jolla hampaisiin aseistautunutta miehittäjää muistutetaan siitä, että hän on väkivalloin riistänyt asemansa miehitetyiltä.

”Miehittäjän tuottama väkivalta on kyseenalaistamaton normi, josta on tullut näkymätöntä. Vain reaktiot tähän normiin esitetään ja nähdään rikollisena.”

Tamimin perhe kohteena

Kaksi Nabi Saleh’n asukasta on ammuttu mielenosoituksissa hengiltä. Vuonna 2011 Ahedin äidin serkku Mustafa Tamimi kuoli Israelin sotilaan ampuman kyynelkaasuammuksen osuessa häntä lähietäisyydeltä päähän. Monesti sotilaat ampuvat kyynelkaasuammuksia suoraan mielenosoittajia päin vastoin armeijan omia sääntöjä. Armeijan tutkimus kuitenkin päätettiin ilman, että sotilasta vastaan nostettiin syytteitä.

Vuonna 2012 Israelin sotilaat ampuivat palestiinalaista poliisia ja Ahedin äidin veljeä Rushdi Tamimia selkään. Armeijan tutkimuksen mukaan sotilaat ampuivat ilman esimiestensä lupaa päin kiviä heitteleviä nuoria, jotka olivat liian kaukana ollakseen vaaraksi sotilaille. Rushdi ei ollut heitellyt kiviä, kertoivat silminnäkijät. Sotilaat myös aluksi estivät ketään antamasta hänelle ensiapua. Sotilaiden komentaja vapautettiin tehtävistään, mutta tämä jäi vapaalle jalalle.

Läheisessä kylässä asunut Tamimin perheen sukulainen, 17-vuotias Musab Tamimi, kuoli tammikuussa 2018, kun sotilaat ampuivat häntä kaulaan.

Myös useita muita Tamimien sukulaisia on loukkaantunut ampumistapauksissa. Esimerkiksi Manal Tamimia ammuttiin jalkaan vuonna 2013 ja 2015. Perheen isä Bassem kertoo Israelin armeijan ratsanneen perheen kodin arviolta 150 kertaa.

Vuonna 2016 siirtokuntalaiset valtasivat toisen vesilähteen kylän mailta.

Mielenosoitukset Nabi Saleh’ssa lopetettiin huhtikuussa 2017 Israelin sotilaiden ammuttua hengiltä Salfitin kaupungista tulleen nuoren mielenosoittajan. Armeija kuitenkin jatkoi hyökkäyksiään kylään ja provosoi yhteenottoja. Joulukuussa mielenosoituksia järjestettiin taas vastustamaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätöstä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ja jättää palestiinalaisten oikeudet huomioimatta.

Ahedin videoidun sotilaisiin kohdistaman raivonpurkauksen syy on jäänyt vähemmälle huomiolle Israelin mediassa. Tamimin perhe oli juuri saanut kuulla Israelin sotilaiden ampuneen Ahedin 15-vuotiasta serkkua Mohammed Tamimia muutaman metrin etäisyydeltä kasvoihin kumipäällysteisellä teräsluodilla. Hän oli noussut erään kylän talon muurin harjalle jonka takana sotilaat olivat väijyksissä. Pojan ei uskottu selviytyvän hengissä.

Toimittaja Gideon Levy listaa joulukuisen viikon tapahtumia: tiistaina Israelin sotilaat ampuivat 15-vuotiasta päähän, perjantaina sotilaat ampuivat pyörätuolissa liikkuvaa palestiinalaista päähän, samana perjantaina sotilaat ampuivat 15-vuotiasta Mohammed Tamimia päähän ja Ahed läimäisi sotilaita kotinsa edustalla.

”Barbaarisen ampumisen kolme uhria ei kiinnostanut israelilaisia eikä media edes vaivautunut raportoimaan aiheesta. Mutta Tamimin läimäisy (ja potku) herätti raivon. Kuinka hän uskalsi läimäistä Israelin puolustusvoimien sotilasta? Sotilasta, jonka ystävät läimivät, pieksevät, kidnappaavat ja tietenkin ampuvat palestiinalaisia melkein joka päivä.”

Väkivaltaiset pidätykset

Palestiinalaisten pidätykset ovat systemaattisia miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Saman operaation aikana pidätetään lukuisia, kuten tehtiin Ahedin serkun Nurin kohdalla. YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan Israelin armeija suoritti keskimäärin kaksisataa pidätysoperaatiota joka kuukausi vuonna 2017.

Nabi Salehin asukkaita pidätetään mielenosoitusten aikana tai yöratsioissa, niin myös Tamimin perheen jäseniä.

Esimerkkinä Israelin sotilaiden väkivallasta pidätystilanteessa on video Nabi Salehin mielenosoituksesta vuodelta 2015. Videolla näkyy miten naamioitu sotilas juoksee 12-vuotiaan Mohammed Tamimin kiinni – eri Mohammed Tamimin kuin Ahedin sittemmin päähän ammutun serkun. Sotilas ottaa pojan kuristusotteeseen, painaa tämän maahan, painaa pojan päätä kiveä vasten, istuu pojan päälle ja taittaa kättä selän taakse. Mohammedin sisko Ahed, äiti Nariman ja pojan täti saapuvat ja yrittävät vetää sotilaan pois Mohammedin päältä.

Myöhemmin Israelin armeija julkaisi tiedotteen, jossa väitettiin Mohammed Tamimin heitelleen kiviä ennen pidätysyritystä. Paikalla ollut israelilainen aktivisti kielsi väitteen. Armeijan tiedotuksessa myös kerrottiin että sotilas ei tiennyt 12-vuotiaan pienikokoisen Mohammedin olleen alaikäinen.

Tämäkin video levisi laajalle ja aiheutti vilkasta keskustelua. Israelissa media kirjoitti tapahtumasta armeijan tiedotteen mukaan eikä maininnut kyläläisten mielipiteitä. Sotilas kuvattiin hyökkäyksen uhrina ja Tamimin perheen jäsenet syylllisinä väkivaltaiseen hyökkäykseen.

Israelin kulttuuriministeri Miri Regev reagoi videoon vihaisella Twitter-viestillä kirjoittaen, että sotilaiden olisi pitänyt ampua aseettomia protestoijia ”jotta nöyryytykselle tulisi loppu.”

Sotilastuomioistuin ylläpitää miehitystä

Israelin rakentama järjestelmä miehitetyillä alueilla erottelee ihmiset eri oikeusjärjestelmiin. Israelin kansalaisiin, mukaan lukien siirtokuntalaisiin, sovelletaan täydet kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet takaavaa Israelin siviililainsäädäntöä. Palestiinalaisväestö on asetettu sotilasmääräysten ja sotilastuomioistuinten alaiseksi, ja siihen kohdistuu vakiintunutta ja järjestelmällistä syrjintää. Toisin kuin Israelin siviilioikeudessa, sotilastuomioistuimessa ei löydy suojelumekanismeja alaikäisille palestiinalaisille.

Vankiloissa jatketaan pidätyksen aikana aloitettua pahoinpitelyä, jolla pyritään saamaan palestiinalaisvangit tunnustamaan sotilasmääräyksiä vastaan tehtyjä toimia.

Ahedin isä Bassem on ollut 11 kertaa aikaisemmin Israelin pidättämänä ilman, että syytteitä on nostettu häntä vastaan. Hän on myös saanut useita vankeusrangaistuksia muun muassa mielenosoitusten järjestämisestä.

Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Defence for Children International, B’tselem, Hamoked ja Human Rights Watch, ovat vuosien ajan raportoineet säännöllisistä rikkomuksista palestiinalaislasten oikeuksia kohtaan.

Israelin väitteistä huolimatta palestiinalaislasten kaltoin kohteluun ei ole tehty perustavanlaatuisia parannuksia. Yöllisiä pidätyksiä ei ole vähennetty ja lapsiin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa on raportoitu enemmän.

Lapsi ei saa nähdä vanhempiaan ja harvoin tapaa asianajajaa. Sotilastuomioistuimessa erityisesti alaikäisille vangeille luvataan lyhyempiä tuomioita syyllisyyden tunnustamista vastaan. Yleensä lapset suostuvat sopimukseen, koska tuomio määrätään joka tapauksessa. Israelin sotilastuomioistuimessa palestiinalaisille langetetaan tuomio 99,7 prosentissa tapauksista, raportoi Haaretz-lehti vuonna 2011.

Vangittuja mielenosoittajia ja lapsia myös painostetaan todistamaan omien yhteisöjensä johtohahmoja vastaan, kuten tapahtui Bassem Tamimin oikeusjutussa vuonna 2011.

Ahedin kasvoihin ammuttua serkkua Mohammed Tamimia ei päästetty Israelin puolelle sairaalaan. Ramallahn sairaalassa useammassa leikkauksessa lääkärit irroittivat osan hänen pääkallostaan ja kaivoivat luodin hänen päästään. Pari kuukautta myöhemmin hänen odottaessa seuraavaa leikkausta kotonaan sotilaat saapuivat yöllä pidättämään hänet. Yhdeksän muuta kylän asukasta pidätettiin samassa operaatiossa, ja armeijan ajoneuvo levitti pahanhajuista mielenosoituksissa käytettyä nestettä kylään.

Mohammed päästettiin vapaaksi iltapäivällä. Samana iltana Länsirannan miehityskoneistoa johtava Israelin armeijan kenraalimajuri Yoav Mordechai kirjoitti arabiaksi Facebook-tilille, ettei Mohammedia ollut ammuttu päähän; poika oli tunnustanut kuulusteluissa että haaverin oli aiheuttanut polkupyöräonnettomuus. Facebook-postauksessa oli kuva aikaisemmasta ampumisen uutisoinnista jossa oli valeuutinen-leimaus päällä. Mordechai syytti Tamimin perhettä valehtelusta ja kansan yllyttämisestä.

Mohammedin ampumisesta on useita silminnäkijöitä, mukaan lukien israelilaiset Jonathan Pollak and Oded Yediya. Ramallahin sairaalasta on yksityiskohtainen raportti toimenpiteistä ja leikkauksista, CT-skannaus Mohammedista jossa luoti näkyy pään sisällä ja kumipäällysteinen teräsluoti, joka kaivettiin päästä. Kaikkein selvimpänä todisteena on Mohammed itse, jonka pääkallosta puuttuu kolmasosa.

Suuri osa Israelin hepreankielisistä uutistoimistoista kuitenkin julkaisi Mordechain väitteet ilman näiden todisteiden listausta tai kriittistä kommenttia.

Israelin sotilastuomioistuin on osa palestiinalaisalueiden miehitystä ylläpitävää koneistoa, jonka tarkoituksena on antaa kuva miehityksen alaisten palestiinalaisten hallinnoimisesta jonkinlaisen oikeusprosessin kautta.

Samaan aikaan israelilaiset pääsevät vähällä palestiinalaisiin kohdistuneista rikoksista. Israelilainen sotilas Elor Azaria, joka kuvattiin vuonna 2016 videolle teloittamassa maassa makaavan haavoittuneen palestiinalaisen ampumalla tätä päähän, yritti puolustuksessaan tuoda esiin 17 muuta samanlaista tapausta joissa sotilaat olivat ampuneet palestiinalaisia ilman lupaa ja ilman, että heitä vastaan nostettiin syytteitä.

Puolustuksen yritys toi esiin miehityksen todellisuuden: palestiinalaisiin kohdistuneita Israelin sotilaiden ja siirtokuntalaisten rikoksia harvemmin tutkitaan tai ne lakaistaan maton alle. Ilman videointia Azariaa vastaan ei varmaankaan olisi nostettu syytteitä.

Ahed Tamimi sotilastuomioistuimessa

Tammikuussa Ahedia vastaan nostettiin 12 eri syytöstä viidestä eri tapahtumasta ja häntä uhattiin jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksella. Sotilastuomioistuin ei vapauttanut Ahedia ja hänen äitiä takuita vastaan, jotta he voisivat odottaa oikeudenkäynnin alkamista kotonaan. Ahedin 20-vuotias serkku Nur vapautettiin takuita vastaan, vaikka häntäkin vastaan nostettiin samankaltaiset syytteet.

Helmikuussa kymmeniä toimittajia, diplomaatteja ja ihmisoikeustarkkailijoita estettiin pääsemästä sotilastuomioistuimeen. Vain Ahedin perheenjäsenet saivat jäädä. Sotilastuomari ilmoitti, että oikeusprosessi jatkuisi suljettujen ovien takana Ahedin omaksi parhaaksi, vaikka puolustus halusi julkisen prosessin ja syyttäjällä ei ollut mitään sitä vastaan.

”Ovia ei päätetty sulkea Ahedin suojelemiseksi vaan koska oikeutta haluttiin suojella julkiselta arvostelulta,” kommentoi puolustuksen asianajaja Gaby Lasky.

Maaliskuussa Ahed hyväksyi sopimuksen, jolloin osa syytteistä jätettiin pois ja ehdoton vankeusrangaistus alenee kahdeksaan kuukauteen. Syytteet, jotka jäivät voimaan, olivat päällekarkaus sotilasta kohtaan, yllyttäminen sekä tehtäviään suorittavan sotilaan häiritseminen. Lisäksi hän sai 5 000 shekelin (noin 1 160 euron) sakot.

Ahedin äiti Nariman sai kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeustuomion ja 6 000 shekelin sakot yllyttämisestä, päällekarkauksessa avustamisesta sekä tehtäviään suorittavan sotilaan häiritsemisestä. Nur sai viiden kuukauden ehdollisen tuomion ja 2 000 shekelin sakot.

Huhtikuussa Ahed Tamimin perhe sai käsiinsä videon Ahedin kuulusteluista joulukuussa. Siinä Israelin viranomaiset uhkailevat Ahedia ja koittavat pelottelemalla saada hänet puhumaan. Kuulustelijat kommentoivat hänen kehoa, vaaleata ihoa ja ”enkelin silmiä”. Ahedin asianajaja teki valituksen ja syytti kuulustelijoita seksuaalisesta ahdistelusta. Mitään ei ole kuitenkaan tehty aikaisempien valitusten osalta.

Entinen kansanedustaja Yinon Magal kirjoitti Twitter-viestissä olevansa tyytyväinen hitaaseen sotilastuomioistuimen oikeusprosessiin ja että Ahed oli vielä vankilassa. Kaikki eivät ole olleet yhtä tyytyväisiä. ”Minun mielestäni hänen [Ahedin] olisi pitänyt saada luodista, ainakin polvilumpioon. Se olisi pistänyt hänet kotiarestiin loppuelämäksi,” kirjoitti Knessetin varapuhemies Bezalel Smotrich Twitter-viestissä huhtikuussa.

Twitter väliaikaisesti sulki Smotrichin twitter-tilin ja viesti poistettiin. Smotrich kertoi kuitenkin seisovansa sanojensa takana. Hän jatkoi, että pelote palestiinalaisia vastaan ”saavutetaan sellaisen terrorin tasapainon kautta, joka perustuu kykyihimme sekä ankariin ja suhteettomiin rangaistuksiin – talojen tuhoamisiin, perheiden karkottamisiin, jne.”

Israelilaisia vastaan harvemmin nostetaan samanlaisia syytteitä yllyttämisestä kansanryhmää vastaan kuin palestiinalaisia vastaan nostetaan. Smotrichin mainitsemat toimet ovat miehitystä ylläpitävien joukkojen keskeisiä menetelmiä.

Kesäkuussa Ahedin asianajaja pyrki saamaan hänet vapautettua ennenaikaisesti. Ehdonalaiskomitea nojautui Israelin armeijan tiedustelupalvelun Shin Betin mielipiteeseen asiassa ja hylkäsi hakemuksen. Se totesi, että rikosten vakavuus huomioon ottaen sekä se, että Ahed todennäköisesti tulee jatkamaan toimintaa samaan tapaan osoittamatta katumusta tekee hänestä edelleen vaarallisen Israelin sotilaille.

Israelilainen sotilas Elor Azaria vapautettiin takuita vastaan oikeusjuttunsa ajaksi. Hänet päästettiin toukokuussa vapaaksi ennenaikaisesti vankeusrangaistuksen lyhennettyä kolmanneksella yhdeksään kuukauteen. Rangaistusta lyhennettiin, koska sotilasoikeuden syyttäjä ei uskonut hänen olevan vaaraksi yhteiskunnalle, vaikka teko oli ennalta harkittu ja siitä huolimatta, että Azaria ei ole ottanut vastuuta teostaan saati katunut.

Tämä tarkoittaa sitä, että alaikäinen palestiinalainen istuu melkein saman pituisen vankeustuomion sotilaiden tönimisestä ja läimäisemisestä kuin istui täysi-ikäinen Israelin sotilas maassa makaavan haavoittuneen palestiinalaisen teloittamisesta.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja median vapauksien heikentäminen

Sekä Ahed Tamimin että Elor Azarian suurin rikos näyttää olleen se, että tapahtumat saatiin kuvattua, ne päätyivät levitykseen ja ne omalla tavallaan nolasivat miehitystä ylläpitävät joukot. Israelilla on vastaus näihin ongelmallisiin videoihin jotka vuosittain näyttävät miehityksen todellisuuden maailmalle. Israelin eduskunta Knesset yrittää saada läpi lakia joka tekisi miehitystä ylläpitävien sotilaiden kuvaamisen rangaistavaksi jopa vuosien vankeudella. Ihmisoikeusjärjestöjen työ tehtäisiin mahdottomaksi, ”mutta se myös estäisi israelilaisia joutumasta kohtaamaan sen, mitä sotilaat lähetetään tekemään heidän nimissään,” kirjoittaa A. Daniel Roth.

Nabi Saleh’n tapahtumien kerronta paljastaa journalismin aseman Israelissa. Israelin oikeistolaiset hallitukset ovat pitkään heikentäneet maan median ja ihmisoikeusjärjestöjen vapauksia. Israelissa perinteisten mediakanavien turvallisuutta ja kansainvälisiä asioita koskevat materiaalit tarkastetaan armeijan sensorin toimesta ennen julkaisua. Vuonna 2017 sensori kielsi 271 artikkelin julkaisemisen kokonaan ja teki muutoksia yhteensä 2 358 eri uutiseen. Israelin mediassa ”armeijan ja poliisin raportit otetaan totena, varsinkin kun vastassa ovat palestiinalaisten väitteet,” kirjoittaa israelilainen toimittaja ja aktivisti Haggai Matar. ”Parhaimmassa tapauksessa kuulemme kahden vastakkaisen narratiivin taistelusta. Se ei ole journalismia – se on hallituksen propagandaa.”

Se myös vaikuttaa Israel-Palestiina -konfliktin uutisointiin muualla. Suomessakin valtavirtamedia usein mainitsee palestiinalaisten väitteet tapahtumista ja heti perään Israelin viranomaisten vastauksen niihin. Nabi Salehin tapahtumat paljastavat myös, miten pitkälle miehitystä ylläpitävät tahot ovat valmiina menemään oikeuttaakseen miehityksen jatkumisen. Sotilaallista miehitystä voi ylläpitää vain väkivallalla, ja väkivaltaa toista ihmisryhmää vastaan voi oikeuttaa vain viemällä alistetun ryhmän ihmisarvon.

Rankaisemattomuuden kulttuuri myös mahdollistaa palestiinalaisiin kohdistetun väkivallan jatkumisen. Jos jokainen Israelin sotilas ja siirtokuntalainen pidettäisiin vastuussa palestiinalaiseen kohdistuneesta läimäisystä, miehitys alkaisi murentua saman tien.

Ulkomaiden vastuu

Ahed mahdollisesti vapautetaan lähipäivinä. On varmaa, että hän jatkaa kylänsä oikeuksien puolustamista tulevaisuudessakin. Palestiinalainen nuori nainen uhmaa paitsi miehittäjän voimaa, myös tämän luomaa mielikuvaa vihollisesta, ja mielikuva miehityksen logiikasta horjuu. Siksi Ahed perheineen on vaarallinen ja Israel myös tulevaisuudessa kohdistaa häneen sekä julkisia loanheittokampanjoita että fyysistä ja henkistä väkivaltaa.

Onkin tärkeää, että ulkomaailma seuraa Ahedia jatkossakin. Yhtä lailla on tärkeää että ulkomaalaiset käyvät itse tutustumassa tilanteeseen ja näkemässä, mitä alueella tapahtuu. Ulkopuoliset todistajat myös antavat toivoa miehityksen alaisina eläville ja osoittavat heille, että maailmaa kiinnostaa ja että tilannetta halutaan muuttaa.

Kirjoittaja on viettänyt suuren osan elämästään Israelin/Palestiinan alueella. Hän on tutkinut aihepiiriä useiden vuosien ajan ja toimii ICAHD Finlandin hallituksen jäsenenä.