Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Tansaniassa ei ole perinteisesti ollut rokotevastaisuutta, mutta koronaviruspandemian aikana misinformaatio ja rokoteskeptisyys ovat vallanneet alaa presidentti John Magufulin johdolla. Jos maa ei rokota kansalaisiaan, pandemiasta on vaikea päästä eroon sen naapurimaissa ja viime kädessä koko maailmassa.

Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

130 maata ei ole vielä antanut ensimmäistäkään koronavirusrokotetta. Tansania ei tällä erää haluakaan rokotetta. Kuva: Jernej Furman / CC BY 2.0.

Koronaviruspandemia on saanut liikkeelle salaliittoteoriat, valeuutiset ja misinformaation ympäri maailman. Monet poliitikot aina suurvaltojen johtajista, kuten Yhdysvaltain Donald Trumpista ja Brasilian Jair Bolsonarosta, lähtien ovat vähätelleet virusta ja kritisoineet torjuntatoimia. Osa on suositellut viruksen hoitoon milloin rukoilua, milloin yrttejä.

Harva maa – jos yksikään – on kuitenkaan mennyt yhtä pitkälle kuin Tansania. Maan terveysministeri Dorothy Gwajima ilmoitti helmikuun alussa, ettei se suunnittele tällä hetkellä koronavirusrokotteen hyväksymistä, sillä se ei ole vakuuttunut rokotteiden turvallisuudesta. Myös maan presidentti John Magufuli on useaan otteeseen ilmaissut epäilyksensä rokotteen turvallisuudesta.

Lehdistötilaisuudessa ministeri Gwajima ja muut terveysviranomaiset joivat yrttisekoitusta, joka sisältää inkivääriä, valkosipulia ja sitruunaa, ja hengittivät yrttihöyryjä mainostaen niitä keinona tappaa virus, kertoi lääketieteen lehti The Lancet viime viikolla.

Rokotteiden oletetun turvattomuuden lisäksi Tansania perustelee niiden tarpeettomuutta sillä, ettei maassa yksinkertaisesti ole tartuntoja. Tansania kyllä raportoi ensimmäiset koronatartuntansa maaliskuussa 2020. Koulut ja suljettiin ja suuret kokoontumiset kiellettiin moskeijoita ja kirkkoja lukuun ottamatta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan toukokuun 8. päivään mennessä maassa oli raportoitu hieman yli 500 tartuntaa.

Sen jälkeen maa ei ole enää paljastanut tilastojaan. Kansainväliset mediat ovat raportoineet, kuinka presidentti Magufuli ilmoitti kesäkuussa, että maa on nyt vapaa koronasta aktiivisen rukoilemisen ansiosta. Hänen mielestään virusta vastaan taistellaan parhaiten perinteisin lääkkein ja Jumalaan luottamalla.

Sen jälkeen normaali elämä on sallittu Tansaniassa. The Voice of American mukaan Magufuli on jopa pitänyt pandemiaa taloudellisena mahdollisuutena ja sanonut, että Tansanian kannattaa kasvattaa nyt paljon viljaa. Silloin se pääsee päättämään hinnoista ja myymään tuotteensa muille maille, kun ne kärsivät nälänhädästä.

Koska testejä tehdään lähinnä maahan saapuville, kukaan ei tiedä, minkä verran tartuntoja todellisuudessa on. Viitteitä epidemian pahentumisesta kuitenkin on: Yhdysvaltain Dar es Salaamin suurlähetystö varoitti viime viikolla, että tapausten määrä on kasvanut merkittävästi tammikuusta alkaen.

Myös mediat ovat haastatelleet ihmisiä, jotka ovat kertoneet lukuisten läheistensä ja sukulaistensa kuolleen koronaviruksen tyyppisiin oireisiin, kuten hengitysvaikeuksiin.

Tansanian tilanne on traaginen ja samalla myös omituinen, sillä se ei oikeastaan ole maa, jonka kuvittelisi uhmaavan kansainvälistä terveyspolitiikkaa. Esimerkiksi The Conversation -lehden haastatteleman Afrikan väestö- ja terveystutkimuslaitoksen APHRC:n johtajan Catherine Kyobutungin mukaan rokotekattavuus on Tansaniassa ollut perinteisesti hyvä, eikä maalla ole erityistä rokotevastaisuuden historiaa.

Tansania on myös perinteisesti saanut paljon kehitysyhteistyövaroja. Se on monipuoluedemokratia, jossa ei ole ollut sotia vuosikausiin.

Presidentti Magufulin valtaannousu vuonna 2015 on kuitenkin muuttanut tilannetta. Magufuli on lisännyt verotuloja, ryhtynyt koviin otteisiin korruptiota vastaan ja aloittanut kansalaisille tärkeitä infrastruktuurihankkeita. Samalla hän on kuitenkin ryhtynyt tukahduttamaan tiukasti opposition toimintaa ja sulkemaan kriittisiä medioita. Viime marraskuussa hänet valittiin uudelleen virkaansa vaaleissa, joiden rehellisyydestä ei ole varmuutta.

Koronapandemia on Magufulin kaltaiselle populistille erinomainen tapa vahvistaa kansansuosiotaan. Hän myös pääsee mellastamaan esteettä, sillä maailmalla on nyt muitakin huolia kuin pohtia Tansanian demokratian tilaa.

Vielä Tansanian ei tarvitse päättää, rokottaako se kansalaisiaan vai ei. Siitä pitävät huolen vauraat maat, jotka ovat saaneet suurimman osan rokotuksista. YK:n mukaan 130 maata ei ole vielä antanut ensimmäistäkään rokotetta.

Magufuli on myös vihjannut, että Tansanian omat asiantuntijat haluavat tutkia rokotteiden turvallisuuden. Mahdollista siis on, että maa alkaa sittenkin rokottaa kansalaisiaan – sitten joskus.

Sillä aikaa riskinä ovat kuitenkin esimerkiksi uudet virusmuunnokset, kun kukaan ei seuraa tilannetta, APHRC:n johtaja Catherine Kyobutung varoittaa.

Esimerkit maailmalta osoittavat, että Magufulin kaltaiset populistijohtajat ovat arvaamattomia. Vielä ei tiedetä, kuinka pitkälle hänen uhmansa riittää. Selvää kuitenkin on, että Tansanian sooloilu vaarantaa pandemian tukahduttamisen niin sen naapurimaissa kuin viime kädessä koko maailmassakin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia