Näkökulma: Ohi on
Aika on ajanut ohi asevelvollisuudesta, mutta Suomessa siitä ei jakseta kiinnostua, sanoo Eekku Aromaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Fifi-verkkolehden blogissa.
Eurooppa on luopunut asevelvollisuudesta maa kerrallaan varsin yksituumaisesti toinen toisensa jälkeen. Aika on ajanut asevelvollisuuden ohi, sillä nyt sellaisia sotilaallisia uhkia ei ole, joihin voisi varautua isolla massalla heikosti koulutettuja sotilaita. Sotilaiden määrä ei enää ole määrittävä tekijä, kyse on enemmänkin strategiasta – tai tuhovoimasta. Kyvyllä kantaa kevyttä asetta ja juosta kovaa ei tämän päivän maailmassa voiteta sotia.
"Ei ole mitään syytä ylläpitää vanhanaikaista ja vailla sotilaallista perustelua olevaa yleiseksi kutsuttua mutta ainoastaan miehiä koskevaa asevelvollisuusjärjestelmää."
Viimeisimpinä asevelvollisuudestaan luopuneet – aiemmin Suomelle mallina toimineet maat – Saksa ja Ruotsi, tekivät päätöksensä laajaan sotilaalliseen ja yhteiskunnalliseen analyysiin pohjautuen. Saksassa oli ylläpidetty yleistä asevelvollisuutta merkittävältä osin siviilipalvelusvelvollisten suuren merkityksen vuoksi: sairaaloiden ja koulujen toiminnalle siviilipalvelusvelvollisilla oli suuri merkitys ja he olivat tärkeätä työvoimaa monenlaisissa muissakin sosiaalialan yksiköissä.
Ruotsissa taas ratkaisu tehtiin, koska katsottiin, ettei Ruotsiin kohdistu sotilaallista uhkaa, eikä sellaista uhkaa ole lähivuosina kehittymässä. Mikäli maailmanpoliittinen tilanne muuttuisi niin paljon, että sotilaallinen uhka syntyisi, olisi Ruotsilla vuosia aikaa nostaa puolustus tarvittavalle tasolle. Uhkattomassa tilanteessa epätasa-arvoisen asevelvollisuuden ylläpitäminen olisi hyödytöntä resurssien hukkaamista. Ruotsi on tulkinnut, että sen tehtävänä on kansainvälinen kriisinhallinta ja sillä se voi edistää maailman turvallisuutta kotimaista maanpuolustusta enemmän.
Suomi voisi toimia samoin. Ei ole mitään syytä ylläpitää vanhanaikaista ja vailla sotilaallista perustelua olevaa yleiseksi kutsuttua mutta ainoastaan miehiä koskevaa asevelvollisuusjärjestelmää. Tällainen järjestelmä on vanhanaikainen, tehoton ja epätasa-arvoinen. Suomea eivät uhkaa mitkään sellaiset asiat, joihin laajapohjainen armeija on oikea vastaus. Tämän päivän uhkat ovat luonnonmullistuksia, epidemioita ja yllätyksellisiä väkivallantekoja. Asevelvollisuudesta luovuttaessa luovutaan siviilipalveluksesta ja aseistakieltäytyjien rankaisemisesta. Pitkän aikavälin tavoitteena kannattaisi pitää kaikkien armeijoiden lakkauttamista.
Nämäkin ovat päteviä syitä allekirjoittaa kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi . Me rauhanliikkeessä tavoittelemme maailmaa, jossa armeijoita ei tarvita ja matkalla siihen voidaan ottaa käyttöön huomattavasti huomattavasti suppeampi puolustusjärjestelmä. Monet aloitteessa mukana olevat toimijat kannattavat toisenlaisia malleja, kuten ammattiarmeijaa ja jopa lisääntyviä puolustusmäärärahoja. Aloite ei sulje pois muitakaan toimintamalleja, kunhan asevelvollisuudesta luovutaan.
Kirjoittaja on Sadankomitean pääsihteeri.
Kommentit
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen perusta. Sodan ajan henkilöstöstä 96 % on reserviläisiä. Yleisellä asvelvollisuudella tuotetaan reservi, joka tarvitaan koko maan puolustamiseen, kyetään varustamaan ja kouluttamaan. Reservin määrää ja laatu on osa maanpuolustuksen uskottavuutta. Reservin määrää ja laatua seurataan.
Yleisellä asevelvollisuudella on vahva tuki: ylipäällikkö, tasavallan peresidentti, hallitus ja eduskunta. Tämä on tuotu julki niin Turvallisuuspoliittisessa selonteossa kuin hallitusohjelmassakin. Yleistä asevelvollisuutta kannattaa suomalaisten suuri enemmistö (MTS 72 %).
Reilut 3/4 ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Asevelvollisten palaute armeija-ajasta, saamastaan koulutuksesta ja kouluttajista on varusmiesten loppukyselyjen tulosten perusteella historian paras. Asevelvollisuutta ja varusmieskoulutusta arvioidaan jatkuvasti ja kehitetään systemaattisesti. Puolustusvoimat on toteuttanut Suomalainen asevelvollisuus työryhmän 61 suosituksista 40. Asevelvollisten palaute armeija-ajasta, saamastaan koulutuksesta ja kouluttajista on varusmiesten loppukyselyjen tulosten perusteella historian paras.
Luuloja asevelvollisuudesta 1/10
Varusmiespalvelus lyhentää työuraa. Varusmiespalvelus (165 vrk) on noin 1 % keskimääräisestä työurasta (40 v). Monelle alalle varusmiespalvelu on työharjoittelua.
Luuloja asevelvollisuudesta 2/10
Varusmiespalvelus (165 vrk) on yksilölle kohtuuton rasite.
Varusmiespalvelus on noin 0,5 % keskimääräisestä elinajanodotteesta (80 v).
Luuloja asevelvollisuudesta 3/10 Asevelvollisuus maksaa liikaa.
Mihin verrattuna? Vähemmän kuin ammattiarmeija. Koko puolustusbudjetti (2,3 Me) on pienempi kuin kuin päivälehti jokaiselle suomalaiselle vuoden jokaisena päivänä. (5,44 X 365 X 2,0 e = 3,97 Me.
Luuloja asevelvollisuudesta 4/10. Asevelvollisuus on orjatyötä.
Kohtuuton vertaus. Onko oppivelvollisuus lapsiorjatyötä? Varusmies saa koulutuksen, päivärahaa, ilmaisen vaatetuksen, ruoan, majoituksen, terveydenhuollon, ilmaiset lomamatkat ja pääosin vapaat viikonloput.
Luuloja asevelvollisuudesta 5/10. Asevelvollisuus on epätasa-arvoista. Miehille velvollisuus, naisille vapaaehtoinen ja 45 vrk palvelun jälkeen velvollisuus.
Luuloja asevelvollisuudesta 6/10. Asevelvollisuus on lakkautettu. Asevelvollisuus on Suomessa, Norjassa, Virossa, Sveitsissä, Itävallassa, Kreikassa, Turkissa, Israelista ja Venäjällä. Uusimpana sen on ottanut käyttöön vuonna 2014 Yhdistyneet Arabi Emiraatit. Ruotsissa yleisen asevelvollisuuden palauttamisella on vankka tuki.
Luuloja asevelvollisuudesta 7/10. Varusmieskoulutus ei anna riittävää osaamista sotilaille. Suomalaiset reserviläiset ovat pärjänneet erittäin hyvin niin rauhanturvatehtävissä kuin vaativissa kriisinhallintatehtävissäkin.
Luuloja asevelvollisuudesta 8/10. Varusmiespalvelusaikaa voitaisiin lyhentää.Lyhin varusmiespalvelusaika on 165 vrk eli 5,5 kk. Tästä koulutuspäiviä on noin 125. Tiivistynyt koulutus ei salli poissaoloja ja ei mahdollista rästikoulutusta.
Vielä muutama vuosi sitten palvelusaika oli 8 kk.
Varusmieskoulutuksen lyhentämisellä 15 vrk saatiin vain 6 me säästöt vuodessa.
Luuloja asevelvollisuudesta 9/10. Varusmiehet eivät ole motivoituneita palvelukseen
Varusmiesten maanpuolustustahto on 4,0 ja arvio armeija-ajasta 4,1.
Luuloja asevelvollisuudesta 10/10. Varusmieskoulutus ei ole laadukasta. Varusmiesten yleisarvosana saamastaan koulutuksesta on 3,6 (1-5) ja arvio kantahenkilökunnasta 4,1
Vuonna 2013 ja 2014 kokonaisuutena kaikkien aikojen parhaat tulokset ja trendi on edelleen nouseva.
Luuloja asevelvollisuudesta 11/10. Loppukyselyjen tulokset eivät ole luotettavia.
Kyselyihin vastaa noin 10 000 varusmiestä kaksi kertaa vuodessa. Kyselyjä on toteutettu 20 vuotta. Tuloksista tehdään tilastollinen analyysi ja tulokset analysoivat psykologit ja alan asiantuntijat.
Luuloja asevelvollisuudesta 12/10. Varusmieskoulutusta ei arvioida ja kehitetä.
Koulutettaville sotilaille on osaamis- ja toimintakykyvaatimukset ja tuotettaville joukoille on suorituskykyvaatimukset. Vaatimusten saavuttaminen mitataan tai arvioidaan.
Hannu Hyppönen
Eversti
Puolustusvoimien koulutuspäällikkö
Kiitos Hyppöselle kommentista. Kommentti sisältää kuitenkin useita olennaisia virheitä, joista listaan tässä osan:
-Asevelvollisuutta ei suorita 3/4 ikäluokasta, vaan huomattavasti pienempi osa, tämän laskelman mukaisessa ilmauksessa pysyäkseni 3/8 ikäluokasta, sillä myös naiset kuuluvat ikäluokkaan, vaikka puolustuskysymyksissä niin ei ollakaan totuttu ajattelemaan.
-MTS:n tuoreimmassa tutkimuksessa asevelvollisuuden kannatus on 68%, ei Hyppösen siteeraaman vanhemman tutkimuksen mukainen 72%
-Varusmiespalvelus lyhentää työuraa. Vaikka Hyppösen laskelma sanookin, että vain noin prosentin verran, ei tätäkään voida pitää merkityksettömänä. Lisäksi on harhaanjohtavaa laskea lyhimmän varusmiespalveluksen mukaan, kun keskimääräinen varusmiespalvelus kestää noin kahdeksan kuukautta, ei Hyppösen laskelman mukaista 5,5 kuukautta. Lisäksi jäykkien aloitusaikojen vuoksi osan varusmiespalvelustaan suorittavien kohdalla tosiasiallinen opintojen lykkääntyminen voi olla jopa kaksi vuotta, jos varusmiespalvelus osuu alkamaan ja loppumaan hankalasti keskellä lukuvuotta ja opinnot on mahdollista aloittaa normaalirytmissä ainoastaan syksyisin, lukuvuoden alusta.
-Naisten vapaaehtoinen asepalvelus ei muuta sitä tosiasiaa, että nykymuotoinen asevelvollisuus on epätasa-arvoinen. Miehillä on velvollisuus, naisilla mahdollisuus. Miten tämä on tasa-arvoista?
Hieno aloite. Jotenkin olisi hyvä tässä yhteydessä harkita myös asian kulttuurillista puolta, eikä pelkästään logistista. Asevelvollisuutta kannatetaan Suomessa käsittääkseni ennenkaikkea irrationaalisten kulttuuristen arvojen vuoksi, ei järkiargumenttien, jotka sovitetaan kulttuuripyrkimyksiin. Itse en ole käynyt armeijaa, joten omakohtaista kokemusta minulla ei ole, mutta yleinen suhtautuminen armeijaan ja armeija-ajan muistoihin tuntuu monille olevan voimakkaan tunneperäinen. Ei pidä vähätellä kulttuuritehtävää, jota asevelvollisuus toteuttaa Suomessa. Eikä sen seurauksia - Nalle Wahlrooshan ilmeisesti kirjassaan ylisti sitä, että Suomessa johtoporras yrityksiin on tullut upseereista ja siitä näkökulmasta tai niiden realiteettien valossa upseerikoulutuksen arvostus yhteiskunnassa nousee aatteelliseen keskiöön, uskonnon rinnalle. Tämän aatteellisen ja arvomaailman painotuksen kanssa voi olla samaa tai eri mieltä, mutta jos on eri mieltä, niin silloin tulisi myös tarjota pätevä vaihtoehto. Eikä yhteiskunnan hajoaminen vain omista asioistaan huolehtiviin, kaiken rahassa mittaaviin välinpitämättömiin yksilöihin voi olla sitä. En tarkoita, että asevelvollisuuden poistaminen mekaanisesti lisäisi individualismia yhteiskunnassa, koska ihmiset löytäisivät toisia yhteisöllisyyden muotoja ehkä omin avuin pikemmin kuin valtiojohtoisesti. Mutta uusi yhteisöllisyys voisi saada myös epämiellyttäviä muotoja. Tuon kulttuurisen muodon poistaminen avaisi tyhjiön, jota täyttämään kenties herkästi astuisi esiin uusfasismiin taipuvaisia tai oman käden oikeuteen uskovia epävirallisia "miesten kouluja" tai muuta vastaavaa. Valtio tulisi yhä irrallisemmaksi yhteisöllisyyden kokemuksesta ja erilaiset alakulttuurit ja diasporat eriytyisivät toisistaan edelleen jonkinlaisena jengiytymisen ilmiönä, josta seuraisi lukemattomia ristiriitoja ja kyvyttömyyttä ymmärtää tai kuunnella erilaisia. Nämä ongelmat ovat muutenkin jo riittävästi syventymässä.
Siksi mielestäni aloitteeseen tulisi kuulua myös suunnitelma muutoksesta koulutusjärjestelmään. Kyse olisi koulutuksesta yhteisöllisyyteen, moninaisten lähentymiseen ja yhteistyöhön yhteisen hyvän puolesta. Se voisi paikallisesti ottaa monia muotoja tilanteen mukaan. Se voitaisiin toteuttaa osana lukio-opintoja, ammattikouluopintoja jne. ja osin kaikille yhteisenä kouluna, joka voisi tapahtua erilaisissa ympäristöissä myös leirikoulumuodossa jne. ottaen opiksi myös armeijan myönteisistä kokemuksista sekä harkiten yhteiskunnan nykyisiä todellisia tarpeita. Toisin sanoen tuo koulutus sisältäisi myös kauden työtä yhteiskunnan hyväksi. Koulutuksen sijoittuminen osin lukio- sekä ammattikouluopiskelujen lomaan tai niihin integroituneena lyhentäisi yhteisen koulutuskauden pituutta ja siten vähentäisi sen tuottamaa rasitusta työuralle tai muille opinnoille. Pitää kuitenkin harkita, onko argumentti työuran lyhentymisestä todella vakavasti otettava vai ilmentääkö se osin juuri mainittua yhteiskunnallisen välinpitämättömyyden kasvua.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia