Suomen Lähetysseuran viime vuonna tekemän selvityksen mukaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla asuvien kuurojen tilanne on hyvin heikko. Palestiinassa kuurojen ja vammaisten tilanne on haasteellinen jo pelkästään siellä vallitsevan konfliktin vuoksi, mutta myös yhteiskunnallinen tuki puuttuu.

"Vallitsevassa konfliktitilanteessa pääsy palveluiden luo ja niin kutsutun normaalin elämän harjoittaminen on jo sinällään lähes mahdotonta", kertoi Suomen Lähetysseuran Kehitysyhteistyökoordinaattori Karita Laisi tällä viikolla järjestetyssä selvityksen esittelytilaisuudessa.

Selvityksen mukaan tietoa kuuroudesta on paljon, mutta tiedon laatu vaihtelee laidasta laitaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kohdalla. Kuurot eivät myöskään tunne oikeuksiaan tai osaa viittomakieltä ja siksi he eivät myöskään osaa vaatia omia palveluja.

"Ongelma on myös siinä, että vähemmistöistä ajatellaan liikaa yleisellä tasolla", Laisi sanoo.

Kuurojen koulutuksen haasteet

Palestiinalaisalueilla vammaisten opetus on järjestetty yksityissektorin kautta. Selvitys paljastaa viittomakielen aseman ja kuurojen opetuksen olevan hyvin heterogeenista ja tasoltaan vaihtelevaa.

Esimerkiksi palestiinalaisalueiden viidestä kuurojen koulusta Ramallahin koulu on ainoa, jossa kuulovammainen voi opiskella ylioppilaaksi asti. Opetus ei aina myöskään ole kouluissa viittomakielellä, vaan kuurot osallistuvat normaaliin opetukseen lukemalla huulilta. Ammattikoulutusta kuuroille ei ole juurikaan tarjolla, ja yleensä opettajille viittomakieli ei ole äidinkieli vaan he ovat kuulevia ihmisiä, jotka ovat oppineet viittomakielen.

"Niin sanottu 'kyökkiviittoma' on vielä yleistä Palestiinalaisalueilla, sillä hyvin rajoitettu liikkuminen synnyttää vahvoja kielellisiä eroja alueille. Virallinen viittomakieli ei pääse leviämään, koska sitä ei päästä opettamaan eikä eri alueilla asuvat kuurot ihmiset tapaa toisiaan vaikean ja rajoitetun kulkemisen takia", kuvaili Laisi.

Ennakkoluuloja

Laisin mukaan kuurouteen liittyy edelleen vahvoja ennakkoluuloja varsinkin tyttöjen ja naisten kohdalla. Syrjinnän vuoksi kuurojen työllisyys on heikkoa. Koska paikallisessa kulttuurissa kuurouden uskotaan periytyvän nimenomaan naiselta, naisten on vaikea löytää puolisoa.

"Selvityksen teon aikana emme tavanneet yhtään pariskuntaa jossa nainen olisi ollut kuuro", Laisi sanoo.

Yhdessä eteenpäin

Lähetysseuran pyrkimyksenä on ollut toimia alueella oikeusperustaisuuden pohjalta, mutta työn haaste on Laisin mukaan myös siinä, että ihmiset joiden kanssa he työskentelevät ovat tarveperustaisen avun tarpeessa.

Suomen Lähetysseura pyrkii kuitenkin jatkossa toimimaan yhdessä palestiinalaisten kanssa. Avun ei ole tarkoitus tulla ulkoapäin vaan viittomakielen opetusta pyritään parantamaan ja kursseja järjestämään paikallisten toimijoiden kanssa.