Maailma.netin toimittaja Teija Laakso työskentelee kansainvälisessä EAPPI-ohjelmassa vapaaehtoisena Länsirannalla tammi–huhtikuussa 2014.

Kylä on rakennettu pressuista, pellistä ja kanaverkosta. Ilmassa on voimakas haju, joka syntyy, kun ihmiset, vuohet, aasit, kissat ja kanat elävät toistensa seassa eikä jätehuoltoa tai viemäröintiä ole. Kompastelen katsomaan avaraa maisemaa mäennyppylälle ja tajuan äkkiä seisovani vielä kytevien eläintenruhojen keskellä. Horisontissa siintävät Israel ja sen pilvenpiirtäjät.

"Tilanne on koko ajan vaikeampi. Elämme yksinkertaisesti, mutta olemme rehellisiä. Teemme työtä, hoidamme eläimiä. Toivomme rauhaa", kuvailee palestiinalaisessa 'Arab abu Fardan kylässä elävä mies.

Israelin miehittämällä Länsirannalla sijaitseva beduiinikylä on Israelin silmissä niin sanottu tunnustamaton kylä. Kylän asukkaat pakenivat alueelle, kun Israelin valtio vuonna 1948 perustettiin ja ostivat maan omaan käyttöönsä 1950-luvulla. Vaikka kylän väkiluku edelleen kasvaa, se ei tunnustamattoman asemansa vuoksi voi kuitenkaan rakentaa uusia rakennuksia eikä tarjota asukkailleen peruspalveluita.

Loukussa aidan takana

'Arab Abu Fardan ja sen naapurikylän Arab ar Ramadin al Janubin tilanne alkoi vaikeutua entisestään kymmenisen vuotta sitten, kun Israel alkoi palestiinalaisten toisen kansannousun jälkimainingeissa pystyttää Länsirannalle muuria, joka rajoittaa palestiinalaisten liikkumista.

Kansainvälinen tuomioistuin on todennut muurin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, sillä ainakin 85 prosenttia siitä sijaitsee Länsirannan puolella eikä vihreällä linjalla, jonka Israel ja arabivaltiot sopivat aselepolinjaksi vuonna 1949 ja jonka on tarkoitus olla tulevan palestiinalaisvaltion raja.

Vihreän linjan ja aidan väliin niin sanotulle sauma-alueelle on jäänyt laajalti palestiinalaisten viljelysmaata sekä YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan 11 000 ihmistä.

'Arab Abu Fardan ja Arab ar Ramadinin yhteensä kuusisataa asukasta kuuluvat heidän joukkoonsa. He ovat käytännössä loukussa: sauma-alueen asukkailla ei ole Israelin kansalaisten oikeuksia, mutta heidän on vaikea saada palveluita palestiinalaisviranomaisiltakaan. Perinteinen karjanhoitoelinkeino on ahtaalla, sillä karjalle on vain rajoitetusti tilaa – muuri saartaa aluetta kahdesta suunnasta.

"Näette itse, millaista tämä on. Suurimpia ongelmia ovat tarkastuspiste ja miehitys", toteaa Arab ar Ramadinissa asuva kahdeksan lapsen äiti Suaed, jonka perhe elää yhden huoneen asunnossa.

Ambulanssejakaan ei päästetä läpi

Kylien asukkaat voivat käydä töissä aidan toisella puolella Länsirannalla, mutta he joutuvat aina palatessaan turvatarkastukseen Israelin tarkastuspisteellä, joka valvoo liikkumista aidan läpi. Sama pätee koululaisiin. Ilman lupaa palestiinalaiset eivät sauma-alueen kyliin pääse. Kaikkea liikkumista tarkastuspisteen läpi valvotaan tarkasti.

"Ramadinissa saa käydä kolme ruoka-autoa viikossa ja kaksi taksia ihmisten kuljettamista varten. Edes kuolleita ei saa haudata kyliin", kuvailee Suhad Hashem-Shrim.

Hän työskentelee palestiinalaisessa Palestinian Medical Relief Society(PMRS) -järjestössä, jonka mobiiliklinikka tuo kyliin parin viikon välein halpoja lääkkeitä ja perusterveydenhuollon palveluita – tarkan seulonnan jälkeen.

Hashem-Shrimin mukaan kylien lapset kärsivät esimerkiksi hengitystieinfektioista, ja likainen vesi on aiemmin aiheuttanut hepatiittiakin. Hätätapauksia varten kyläläisten on oltava itse valppaina, sillä ambulanssejakaan ei päästetä läpi, vaan potilas on tuotava kylistä tarkastuspisteelle.

"Kun naisten synnytyksen aika lähestyy, useimmat yrittävät löytää lähikaupungeista etukäteen jonkun sukulaisen, jonka luona yöpyä", Hashem-Shrim kertoo.

Arab ar Ramadinin kylässä asuvan Suaedin mukaan Israelin armeija on yrittänyt saada kyläläisiä lähtemään pois tarjoamalla maata muualta. He eivät kuitenkaan halua muuttaa itse omistamaltaan maalta.

"Ja uusi maa olisi joidenkin toisten palestiinalaisten maata", hän sanoo.

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.