Kuvittele, että koko Suomen väestö pitäisi evakuoida jättimäisen hurrikaanin tieltä, ja kaksi kuukautta myöhemminkään ihmiset eivät voisi palata koteihinsa. Tai kuvittele viettäväsi useita öitä väliaikaisessa suojassa ja huomaavasi seuraavan aamun kävelyllä, että se, mitä ennen kutsuit kotikaupungiksesi, on nyt maailmanlopun näyttämö.

Tämä ei ole fiktiota. Irma ja Maria, nopeasti toisiaan seuranneet voimakkuudeltaan viidennen kategorian hurrikaanit (asteikolla yhdestä viiteen), pyyhkäisivät tuhoisin seurauksin Karibian ylitse syyskuussa. Hurrikaanit olivat voimakkaampia kuin mitkään aiemmin Atlantilla iskeneet. Ihmishenkiä menetettiin, infrastruktuuri tuhoutui monin paikoin täysin ja vaikutukset olivat tuhoisia pienten, ilmasto-oloille hauraiden maiden taloudelle.

Kokonaisia saaria, kuten Barbuda ja Dominica, tuhoutui. Myös Anguilla ja Brittiläiset Neitsytsaaret vaurioituivat pahoin, ja Bahamasaaret sekä Turks- ja Caicossaaret kärsivät pahoin, kuten myös Haiti, Saint Kitts ja Nevis. Kaikki maat ovat Karibian maiden järjestön (CARICOM) jäseniä. Osansa tuhoista kokivat myös Puerto Rico ja Florida Yhdysvalloissa.

Maiden keskeisimmät talouden sektorit, turismi ja maatalous, sekä työpaikat näillä sektoreilla, kärsivät hurrikaaneista merkittävästi, mikä on ainoastaan pahentanut kotien tuhoutumisen aiheuttamaa ahdinkoa. Barbudan ja Dominican uudelleenrakennustarpeen arviointi on edelleen kesken, mutta alustavat arviot osoittavat, että korjaustöiden kustannukset tulevat nousemaan yli kolmeen miljardiin dollariin.

Syksyn hurrikaanit ovat muuttaneet pelin hengen täysin. Edes Karibia, joka on maailman pahiten luonnonkatastrofeille altistuvaa aluetta, ei ole kokenut mitään vastaavaa aiemmin. Kaksi viidennen kategorian hurrikaania välittömästi perätysten viestittää vaarallista muutosta myrskyjen voimakkuudessa ja tiheydessä tulevaisuudessa.

Vaikutuksiltaan vakavien hurrikaanien iskemistiheyden on ennustettu kasvavan 40 prosenttia, jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta ja 80 prosenttia, jos lämpötila nousisi neljä astetta, käy ilmi Maailmanpankin raportista Turn Down the Heat. Lämpötilan nousun myötä myös meriveden pinta nousee, millä on tuhoisia vaikutuksia kaikissa pienissä kehittyvissä saarivaltioissa mutta erityisesti Karibian saarilla, tutkimus osoittaa.

Hurrikaanien iskettyä maiden hallitukset yhdessä Karibian katastrofien ja hätätilanteiden hallintaviraston CDEMA:n kanssa ovat työskennelleet kentällä käsi kädessä UNDP:n luotsaamien YK:n maatiimien ja YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n kanssa. Työhön on lukuisten valtioiden apuna osallistunut myös kansainvälinen Punainen Risti. Naiset ja miehet työskentelevät kellon ympäri korjaustöiden parissa. Tavoitteena on korjata vaurioita niin, että uusi järjestelmä kestää aiempaa paremmin vaikeita sääolosuhteita – seuraava hurrikaanikausi on vain seitsemän kuukauden päässä.

Syksyn hurrikaanit ovat muuttaneet pelin hengen täysin. Edes Karibia, joka on maailman pahiten luonnonkatastrofeille altistuvaa aluetta, ei ole kokenut mitään vastaavaa aiemmin.

Jälleenrakennus on mahdotonta ilman kansainvälistä tukea. Tällä viikolla, 21.11. YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetään YK:n ja CARICOMin yhteinen apulupauskonferenssi, joka tarjoaa maailmalle mahdollisuuden tukea hurrikaanien murjomia alueita Karibialla jälleenrakennustyössä. Tuki on erityisen perusteltua, koska Karibian saarivaltiot ovat kantaneet kohtuuttoman taakan ilmastonmuutoksen seurauksista, vaikka niiden vaikutus itse ilmiön syntyyn on ollut hyvin marginaalinen.

Jälleenrakentamisen tuessa on ensisijaisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö arvioisi uudelleen perinteisiä kehitysrahoituksen kriteereitä, jotka perustuvat pääosin talouden mittareihin. Valtioilta, jotka ovat nyt kärsineet hurrikaaneista eniten, on evätty täysi oikeutus rahoitukseen, sillä ne lasketaan keskitulotason maiksi. Kriteereitä määrittäessä tulee bruttokansantuotteen lisäksi ottaa huomioon esimerkiksi maiden taloudellinen ja ympäristöllinen haavoittuvuus.

UNDP:n Karibian Inhimillisen kehityksen raportti Multidimensional Progress: human resilience beyond income, joka julkaistiin vuosi sitten, peräänkuulutti kehittämään rahoituksen standardeja, jotta ne ottaisivat huomioon useampia hyvinvoinnin indikaattoreita taloudellisten mittarien ohessa. Nyt on aika toimia. Jos Karibian maiden toivotaan saavuttavan kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, tarvitsevat ne kiireellisesti lisää rahoitusta – ilmastonmuutokseen sopeuttava rahoitus mukaan lukien.

YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet poistamaan köyhyyden maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointeja yhteisöiden, maiden ja kokonaisten alueiden joustavaan toimintakykyyn shokkien iskiessä. Hurrikaanin jälkeinen jälleenrakennustyö, jonka lopputuloksena alue on aiempaa valmiimpi vastaamaan esimerkiksi hirmumyrskyjen kaltaisiin onnettomuuksiin, on tärkeä osa tätä työtä.

Lue lisää apurahoituskonferenssista: CARICOM-UN High Level Pledging Conference: Building a More Climate-Resilient Community.

Irwin LaRocque on Karibian maiden järjestön CARICOMin pääsihteeri. Achim Steiner on YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtaja.