(IPS) -- Marraskuun kuudentenatoista Gotabaya Rajapaksa valittiin Sri Lankan presidentiksi. Entisen presidentin Mahinda Rajapaksan veljen valinta sementoi Rajapaksan perheen otteen vallasta. Gotabaya, jota veljensä tavoin yleisesti kutsutaan vain etunimellään, on ilmoittanut nimittävänsä Mahindan pääministeriksi.

Vaikka molemmat vaalien pääehdokkaat kuuluvat Sri Lankan valtaväestöön buddhalaisiin singaleeseihin, äänet jakautuivat etnisten ja uskonnollisten rajojen mukaan. Singaleesien suuri enemmistö äänesti etnonationalismiin turvautunutta Gotabayaa, eikä hän tarvinnut kansakunnasta neljänneksen muodostavien tamilien ja muslimien kannatusta. Vastaehdokas Sajith Premadasa saikin lähes kaikki tamilien ja muslimien äänet.

Vaalit olivat srilankalaisittain rauhalliset eli väkivaltaisia välikohtauksia oli vain kourallinen. Sen sijaan valeuutisia levitettiin ennennäkemätön määrä, niin sosiaalisessa kuin muussakin mediassa. Suurin osa valeuutisista kohdistui Premadasan kampanjaan.

Valeuutisten ja etnonationalismin lisäksi Gotabayan voiton varmistivat Sri Lankan huono taloudellinen tila sekä valtaväestö kokema turvattomuus viime kevään ääri-islamistien terrori-iskun jälkeen. Premadasan ongelmana oli myös se, että hän oli epäsuositun ja sisäisen riitelyn rampauttaman hallituspuolueen ehdokas.

Monet pelkäävät, että nyt muotoutuva uusi poliittinen asetelma antaa uutta voimaa jo pitkään jatkuneelle muslimien vastaiselle vihapuheelle, väkivallalle ja boikoteille.

Gotabayan vahvoihin tukijoihin lukeutuivat vaikutusvaltaiset buddhalaiset munkit, joiden mielestä hindulaiset tamilit ja muslimit uhkaavat Sri Lankan buddhalaista perusluonnetta. Etniset ja uskonnolliset jännitteet saattavatkin nyt vaarallisesti kärjistyä.

Monet pelkäävät, että nyt muotoutuva uusi poliittinen asetelma antaa uutta voimaa jo pitkään jatkuneelle muslimien vastaiselle vihapuheelle, väkivallalle ja boikoteille. Mahinda-veljen presidenttikaudella, Gotabayan ollessa puolustusministerinä, muslimeja ahdistelivat militantit, jotka mielestään suojelivat buddhalaisuutta. Nämä joukkiot saivat tukea paitsi Rajapaksojen puolueelta, myös poliisilta ja sotilaallisilta tiedusteluelimiltä.

Vaalien jälkeinen hyökkäys Gallen kaupungissa sijaitsevaan moskeijaan ja sosiaalisessa mediassa ryöpsähtänyt muslimivastainen vihapuhe viittaavat siihen, että pelkoon on syytä. Tamilien tilanne ei ole sen parempi, sillä Gotabaya ei ole kiinnostunut parantamaan 26 vuotta kestäneen sisällissodan haavoja, päinvastoin.

Gotabayan odotetaan myös laajentavan presidentin valtaoikeuksia, joita leikattiin Mahindan presidenttikauden jälkeen. Samalla heikkenee oikeuslaitoksen ja poliisin riippumattomuus. Lukuisat rikostutkinnat Gotabayaa ja muita Rajapaksoja sekä heidän yhteistyökumppaneitaan kohtaan tuskin enää etenevät. Mahindan presidenttikauden jälkeen nimittäin alettiin tutkia hänen valtakaudellaan ja ilmeisellä siunauksellaan tehtyjä poliittisia murhia, sieppauksia, katoamisia ja hyökkäyksiä toimittajia vastaan.

Gotabaya on myös tehnyt selväksi, että Sri Lanka perääntyy YK:n ihmisoikeuskomissiolle antamistaan sitoumuksista. Intia, Japani ja länsimaat ovat huolissaan maan lähentymisestä Kiinan kanssa. Rajapaksat puolestaan luultavasti haluavat käyttää Kiinan pelkoa pelinappulana kiristäessään taloudellista apua ulkomailta.

Kirjoittaja on International Crisis Groupin vanhempi anaylyytikko ja Sri Lanka -projektijohtaja.