Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Unicefin blogissa.

Virtualisoituminen, keinoäly, robotisaatio. Harppaukset teknologiassa vaativat yrityksiä miettimään uudelleen vastuutaan ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien toteutumisesta.

Tutkimuslaitos Sitra laatii vuosittain megatrendilistauksen eli näkemyksensä maailmanlaajuisten muutosilmiöiden suunnasta. Teknologian kiihtyvä kehitys on yksi Sitran tunnistamista trendeistä. Se haastaa myös yritysten vastuullisuustyön.

Tällä hetkellä suomalaiset yritykset törmäävät ihmisoikeushaasteisiin ennen kaikkea köyhissä maissa toimiessaan. Ongelmia ilmenee etenkin työoloissa alihankkijoiden tehtailla ja tehtaiden vaikutuksissa niiden lähiympäristön ihmisiin.

Haasteet kuitenkin muuttuvat, kun tuotannon digitalisaatio kiihtyy. Kun koneet ja järjestelmät toimivat yhä automaattisemmin, ihmistyön tarve tehtaissa vähenee.

Toinen teknologian trendi on virtualisaatio. Se tarkoittaa teknologiaa, joka mahdollistaa todellisuuden simuloimisen koneellisesti.

Teknologinen kehitys ei poista yritysten vastuullisuustyön tarvetta, vaan lasten oikeuksien huomioiminen on jatkossakin tärkeää. Lapset eivät useinkaan ole asemassa, jossa he ymmärtäisivät tai pystyisivät turvaamaan oikeuksiaan esimerkiksi virtuaalisessa ympäristössä.

Yrityksille entistä suurempi vastuu

Jo nykyisissä nettiperustaisissa joukkoalustoissa on ilmennyt monia haasteita lasten oikeuksien suhteen: esimerkiksi lasten yksityisyyden suojan turvaaminen, ikärajojen noudattamisen varmistaminen ja lasten suojelu vääränlaiselta markkinoinnilta, pahimmissa tapauksissa hyväksikäytöltä. Nämä haasteet voivat muuttua entistä kiperämmiksi joukkoalustojen kehittyessä virtuaalimaailmassa.

Yritykset saattavat myös joutua vastaamaan aivan uudenlaisiin kysymyksiin: miten ihmisoikeuksien kunnioittaminen varmistetaan keinoälyn kehityksessä ja sellaisessa implanttiteknologiassa, joka kerää kantajistaan tietoa? Miten yritykset huomioivat ihmisoikeudet siinä tapauksessa, että syntymättömien lasten geenimuuntelusta tulee mahdollista? Hurjimmissa ajatuksissa uusia eettisiä haasteita asettaa ihmisen ja koneen yhdistäminen.

Teknologian kehitys on nopeampaa kuin koskaan ja yllä mainitut uudet teknologiat voivat olla käytössä ennemmin kuin uskommekaan. Mikään muu toimija – päättäjät, viranomaiset tai kansalaisyhteiskunta – ei pysy uutta teknologiaa kehittävien yritysten tahdissa.

Tämä asettaa entistä suuremman vastuun yritysten omille harteille. Teknologiayritysten tulisi uusia tuotteita ja palveluita kehittäessään miettiä niiden kaikkia mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi lasten oikeuksiin.

Toistaiseksi epäkohdat nousevat valitettavan usein esille vasta, kun jotain ikävää on tapahtunut ja media tarttuu asiaan. Siksi pitäisi miettiä jo nyt, miten saamme vastuullisuuskysymysten pohdinnan kiinteäksi osaksi uusien teknologioiden ja konseptien kehittämistä.

Pelisäännöt kuntoon

Monet kehitettävät teknologiat tuovat valtavasti uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla ne tuovat mukanaan uudenlaisia haasteita. Onko vain science fictionia pohtia, pyyhkiikö keinoäly ihmislajin pois jonain päivänä?

Sitran raportissa viitataan tutkija Nick Boströmin sitaattiin keinoälyn kehittäjistä "lapsina, jotka leikkivät pommilla". Tämä saattaa vielä vuonna 2016 kuulostaa liialliselta Terminator-elokuvien katselulta. On kuitenkin syytä kysyä, kenelle ovat vastuussa yritykset, jotka kehittävät ihmisoikeuksien ja etiikan kannalta haastavaa teknologiaa.

"Teknologiayritysten tulisi uusia tuotteita ja palveluita kehittäessään miettiä niiden kaikkia mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi lasten oikeuksiin."

Ehkä meidän olisi syytä luoda yhteiset pelisäännöt ja toimintaperiaatteet uusia teknologioita hyödyntäville yrityksille.

Tulevaisuuden tutkija Gerd Leonhard on ehdottanut digitaalisen etiikan sopimusta, joka tulevaisuudessa voisi olla yhtä tärkeä kuin esimerkiksi kansainväliset ydinaseiden käyttöä koskevat sopimukset. Hän ehdottaa sopimukseen muun muassa, että ihmistä ja teknologiaa ei saa yhdistää perustavalla tavalla eikä uusien olentojen tuottamista geenimanipuloinnilla tule sallia.

Toivottavasti tällaisen sopimuksen tarpeesta alkavat puhua muutkin kuin tulevaisuuden tutkijat. Emmehän halua joutua tilanteeseen, jossa yhteisten pelisääntöjen luominen on auttamattomasti myöhässä jo silloin, kun siitä keskustelua aloitetaan.

Teknologialla hyvinvointia kaikille

On tärkeää, että tulevaisuuden visiointi ei jää pelkästään teknologian kehittäjille. Uuden teknologian kehitys pitää saada valjastettua ihmisten hyvinvoinnin kasvattamiseen kaikille ihmisille ekologisesti kestävällä tavalla – myös heikoimmassa asemassa oleville.

Meidän on varmistettava, että hyödynnämme tulevaisuuden teknologioita taataksemme kaikille lapsille maailmassa laadukkaan koulutuksen, riittävän terveydenhuollon, terveellisen ravinnon, puhtaan veden ja kunnollisen vessan.

Mietitään siis yhdessä, miten tämä onnistuisi.

Kirjoittaja työskentelee yritysvastuun asiantuntijana Suomen UNICEFilla.