Maailma.net
Osoite
Siltasaarenkatu 4, 7. krs, 00530 Helsinki
Puhelinnumero
+358 46 850 6575
Kotisivut
http://www.maailma.net
Jyväskylässä koulutetaan kehitysyhteistyön osaajia
Jyväskylässä koulutetaan kehitysyhteistyön osaajia
Jyväskylän yliopistossa syksyllä aloitetun, englanninkielisen kehitysyhteistyön maisteriohjelman suosio on yllättänyt järjestäjät täysin. Uudenlaista ajattelua edustaa ohjelman monitieteisyys: "Kehitysmaatutkimuksen selitysmalli ei enää aina toimi muuttuvien maailmantilanteiden selittämisessä", toteaa kansainvälisen kehitystyön assistentti Sakari Taipale.
Suuri järjestöfoorumi suunnitteilla ASEM-kokouksen kylkeen
Suuri järjestöfoorumi suunnitteilla ASEM-kokouksen kylkeen
Syksyllä 2006 maailman katseet kohdistuvat Suomeen, joka tuolloin toimii EU:n puheenjohtajamaana ja saa Aasian ja Euroopan huippukokouksen yhteydessä arvokkaita vieraita. Kansalaisjärjestöjen työlistalla on ASEM-kokouksen varjokokous, josta odotetaan Suomen kaikkien aikojen suurinta kehityspoliittista tapahtumaa.
Kenelle oikeus internetin hallintaan?
Kenelle oikeus internetin hallintaan?
Internetin yhteiskunnallinen merkitys sen alkuvaiheessa oli niin vähäinen, etteivät poliitikot juurikaan kiinnittäneet huomiota virtuaaliverkon omistukseen ja hallintaan. Tänä päivänä tilanne on toinen. Kysymys herättää kansainvälispoliittisia intohimoja ja tulee olemaan yksi merkittävimmistä aiheista syksyllä YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa. Aihetta pohdittiin kansalaisjärjestöjen seminaarissa 11. tammikuuta.
Aasian katastrofi
Aasian katastrofi
Joulukuun 26. päivä 2004 Kaakkois-Aasiassa Indonesian Sumatran saaren läheisyydessä tapahtui merenalainen maajäristys, jonka seurauksena valtavat hyökyaallot pyyhkivät alueen rantoja ja yli 150 000 ihmistä sai surmansa. Uutisia avustustöiden etenemisestä sekä tietoa hätäavun lahjoitusnumeroista ja -tileistä koottuna tämän linkin taakse.
Turkin mahdollinen EU-jäsenyys herättää toiveita kurdeissa
Turkin mahdollinen EU-jäsenyys herättää toiveita kurdeissa
Perjantaina ratkeaa kysymys siitä, aloittaako EU jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa. Päätöksellä on merkitystä myös oikeuksistaan kamppaileville kurdeille. "En usko, että EU lähtee ajamaan kurdien vaatimusta tunnustaa heidät kansana. Jos kurdit saisivat mahdollisten EU:n jäsenyysneuvottelujen myötä edes virallisen kielen aseman kurdinkielelle, jo se olisi hieno asia", arvioi maassa hiljattain vieraillut, Suomen Rauha kurdeille –foorumin jäsen Elina Järvenpää.
Suomi rajaa rooliaan kehitysmaiden tietoyhteiskuntahankkeissa
Suomi rajaa rooliaan kehitysmaiden tietoyhteiskuntahankkeissa
Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan tietoyhteiskuntaa koskevaa kehityspoliittista linjausta määrittelemään, kuinka Suomen tulisi osallistua tietoyhteiskuntien rakentamiseen kehitysmaissa. Osaamisalueistamme keskustelivat keskiviikkona ministeriön, yritysmaailman, järjestöjen ja tiedeyhteisöjen edustajat Säätytalolla.
Katoamiset ja laittomat pidätykset ovat nykypäivää Länsi-Saharassa
Katoamiset ja laittomat pidätykset ovat nykypäivää Länsi-Saharassa
Katoamiset ja laittomat pidätykset ovat ihmisoikeusrikkomus, jonka selvittely on lähes mahdotonta valtion viranomaisten kieltäessä osallisuutensa tapahtumiin, kertoo länsisaharalainen ihmisoikeusaktivisti Abdeslam Omar Lachen maailma.netin haastattelussa. Omaisten väsymätön taistelu on kuitenkin vihdoin johtanut katoamisten estämiseen tähtäävään kansainväliseen sopimusluonnokseen.
Uudistunut Ydin-lehti haluaa lisää keskustelua politiikasta
Uudistunut Ydin-lehti haluaa lisää keskustelua politiikasta
Lähes 40 vuoden ajan ilmestynyt, sadankomitealaisesta rauhanliikkeestä ponnistanut Ydin-lehti hakee uutta ilmettä niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin. Päätoimittaja Sirpa Puhakka haluaa herätellä debattia ja kohdistaa aiempaa enemmän huomiota myös kotimaan politiikkaan perinteisten ydinalueiden lisäksi.
Uusissa EU-maissa herätään hitaasti kehitysyhteistyöhön
Uusissa EU-maissa herätään hitaasti kehitysyhteistyöhön
Itä-Euroopassa sanalla kehitys viitataan yhä oman yhteisön kehittämiseen tai maaseudun tilaan, ja globaali solidaarisuus tuo ikävästi mieleen kommunismin ajat. Kansalaisjärjestöt joutuvat tekemään lujasti töitä rakentaakseen EU-kansalaisuuteen humanitaarista ulottuvuutta, kertoo puolalainen Nadazdin Draginja.