Putoaako Afrikka laajakaistakuiluun?

Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välistä tieto- ja viestintäliikenteen välistä eroa on nimitetty digikuiluksi. Sen kaventaminen nauttii laajaa kannatusta, mutta erityisesti Afrikan osalta tilanne näyttää synkältä.

Enemmistö internetin käyttäjistä on kehitysmaissa ja nopeimmin internet leviää tällä hetkellä Afrikassa sekä Lähi-idässä. Kasvuprosentit ovat huikeita – ne osoittavat yli 1300 prosentin kasvua vuosina 2000-2009.

Internetin käyttäjien kasvu ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Pitää katsoa myös käyttäjien jakautumista maanosittain, samoin sitä millaisia internetyhteyksiä eri puolilla maailmaa käytetään ja on tarjolla. Näissä vertailuissa nähdään, että internetin runsaasta 1,6 miljardista käyttäjästä vain 3,9 prosenttia on afrikkalaisia.

Eilen julkistettu YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) Information Economic Report varoittaakin aiheellisesti kasvavasta kehitys- ja teollisuusmaiden välisestä digikuilusta sekä erityisesti Afrikan heikkojen laajakaistayhteyksien aiheuttamista ongelmista. Kun teollisuusmaissa yli puolet väestöstä käyttää internettiä, kehitysmaissa käyttäjien osuus on vain 15 prosenttia ja Afrikassa ainoastaan 6,7 prosenttia väestöstä.

Viidessä maassa 90 prosenttia Afrikan laajakaistaliittymistä

Jos Afrikassa on vähän internetin käyttäjiä, vielä suurempi ongelma on laajakaistayhteyksien pieni osuus. UNCTADin raportin mukaan muilla kehitttyvillä markkina-alueilla laajakaistayhteyksiä on kymmenkertainen määrä Afrikkaan verrattuna.

Kaiken lisäksi Afrikassa laajakaistayhteydet ovat jakautunut alueellisesti epätasaisesti. Viidessä valtiossa – Algeria, Egypti, Etelä-Afrikka, Marokko ja Tunisia – on 90 prosenttia kaikista maanosan laajakaistaliittymistä. Eikä netissä surffaaminen suinkaan ole edullista. Kalleimmillaan laajakaistayhteydestä pitää maksaa lähes 900 euroa kuukaudessa.

Afrikan ongelmana on jo pitkään ollut riittämättömät kaapeliyhteydet muihin maanosiin ja siitä johtuva tiedonsiirtonopeuden hitaus. Jos Euroopassa asukasta kohden laskettuna kansainvälisiin yhteyksiin on käytettävissä lähes 21.000 bittiä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on vain 30 bittiä. Rakenteilla olevat  merikaapeliyhteydet parantavat tilannetta, mutta osa näistä projekteista on viivästynyt.

Kansainvälisten internetyhteyksien tiedonsiirtonopeus 2008 (bittiä /asukas)

Heikot yhteydet kehityksen este

Kansainväliset internetyhteydet ja laajakaistaliittymät eivät ole vain teknisiä ongelmia. Niiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle alueelle. Liioittelematta voidaan sanoa, että Afrikan internetyhteyksien heikkotasoisuus vaikeuttaa kaikkea sitä toimintaa, jota kutsutaan kehitysyhteistyöksi.

Koulutukseen, terveydenhuoltoon, maanviljelykseen, metsänhoitoon ja monille muille sektoreille on olemassa runsaasti internetin välityksellä käytettäviä sovelluksia, joiden käyttö ei onnistu hitailla ja   heikkolaatuisilla yhteyksillä. Lisäksi heikkolaatuiset yhteydet estävät paikallisen talouden kehittymistä.

Internetyhteyksiä olennaisempi asia afrikkalaisille onkin matkapuhelin, joiden käyttö on yleistynyt merkittävästi. Yhteydenpitovälineen lisäksi on kehitetty useita tekstiviestipohjaisia palveluja, joista on aidosti hyötyä arkielämässä.

Esimerkiksi Keniassa on tekstiviestipohjainen pankkipalvelu, jota toukokuussa käytti 6,5 miljoonaa asiakasta ja jonka avulla päivittäin tehtiin rahansiirtoja lähes 6,7 miljoonan euron arvosta. Samoin on kehitetty palveluja, joilla matkapuhelimen välityksellä vierastyöläiset voivat tehdä rahalähetyksiä Afrikan maissa asuville sukulaisilleen.