Rubén Valencia taistelee meksikolaisten oikeuksien puolesta
”Taistelemme tietynlaisen elämäntavan puolesta, emme kirjoissa olevien ideologioiden”, sanoo meksikolainen kansalaisaktivisti Rubén Valencia Núñez. Viime viikolla Suomessa vieraillut Valencia kamppailee alkuperäiskansojen ja kansalaisliikkeiden sortoa vastaan Oaxacassa, Meksikon eteläosassa.
Meksikolainen kansalaisaktivisti Rubén Valencia Núñez. (Kuva: Teija Laakso) Kuva: Teija Laakso.
- Taistelemme tietynlaisen elämäntavan puolesta, emme kirjoissa olevien ideologioiden. Toivo ylläpitää taistelutahtoa, sillä se on suurempi kuin menettämisen pelko, sanoo meksikolainen kansalaisaktivisti Rubén Valencia Núñez.
Valencia on taistellut kotiosavaltionsa Oaxacan alkuperäiskansojen ja kansalaisliikkeiden puolesta jo vuosia. Hän osallistui kolme vuotta sitten Oaxacan kansannousuun ja toimii ruohonjuuritason kansalaistoimintaa ja alkuperäiskansoja tukevassa VOCAL-kansalaisjärjestössä.
Valencia on myös ollut mukana erilaisissa kansanliikkeissä suojelemassa kotiseutunsa luonnonvaroja ulkomaisilta yrityksiltä. Tammikuussa hän selvisi murhayrityksestä, kun tuntemattomat miehet puukottivat häntä paikallisessa kahvilassa.
Valencia tiivistää ytimekkäästi Oaxacan kansalaisliikkeiden tavoitteen ja Meksikon suurimmat ongelmat.
- Haluamme muuttaa järjestelmän.
Suuryritykset luonnonvarojen kimpussa
Valencia vieraili viime viikolla Suomen eri kaupungeissa puhumassa maansa ihmisoikeustilanteesta, etenkin alkuperäiskansojen kamppailuista sekä ruohonjuuritason kansalaisliikkeistä, joita viranomaiset pyrkivät jatkuvasti tukahduttamaan. Suomen vierailu oli osa Euroopan-kiertuetta.
- Haluaisin, että eurooppalaiset ottaisivat laput silmiltään ja näkisivät, mitä Meksikossa tapahtuu, Valencia sanoo.
Valencia on kotoisin Oaxacan osavaltiosta Etelä-Meksikosta. Alueen asukkaista yli 70 prosenttia on köyhiä, ja kolmannes on alkuperäiskansojen edustajia. Valencia itse kuuluu zapoteekkeihin ja lähti mukaan aktivistitoimintaan jo 1970- ja 80-luvuilla, jolloin hänen vanhempansa olivat mukana vasemmistolaisessa COCEI-liikkeessä.
Nykyisin Valencia taistelee etenkin alkuperäiskansojen maaoikeuksien puolesta. Suurin osa Meksikon luonnonvaroista on Oaxacan, Guerreron ja Chiapasin osavaltioiden alueella, ja ulkomaiset suuryritykset ovat kiinnostuneita alueesta. Erilaisten suurhankkeiden tavoitteena on muun muassa lisätä teollisuutta ja ottaa luonnonvaroista hyöty irti. Paikalliset pelkäävät kuitenkin oman elämäntapansa ja ympäristön puolesta.
- Haluamme edistää kestävää elämäntapaa ja oikeudenmukaisuutta. Luonnonvarojen pitäisi jakautua tasapainoisesti, ja talouden pitäisi toimia ihmisten tarpeiden mukaan. Ihmiset kylissä haluavat vain, että heidät jätetään rauhaan, Valencia sanoo.
Hän kertoo, että Oaxacaan ollaan rakentamassa esimerkiksi tuulipuistoa, jonka tarkoitus on tuottaa energiaa ulkomaille. Monet asukkaat ovat huomanneet tulleensa huijatuiksi, sillä usein lukutaidottomat viljelijät ovat antaneet maansa vuokralle pilkkahintaan. Nyt kansalaisliikkeet yrittävätkin valistaa maaseudun asukkaita, jotta suurhankkeet saataisiin pysäytettyä.
Protestit tukahdutetaan
Oikeuksien puolustaminen Meksikossa ei ole leikkiä, sillä voimakas hallinto tukahduttaa protestit helposti.
- Ihmisiä tapetaan, eivätkä ne ole yksittäistapauksia. Maansa puolustamisesta voi saada kymmenien vuosien tuomion, vaikka samaan aikaan huumeiden salakuljettajat saavat paljon pienempiä rangaistuksia, Valencia kertoo.
Myös ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Meksikon ihmisoikeustilanne on heikko. Pidätettyjä pahoinpidellään ja kidutetaan, rankaisemattomuus kukoistaa ja naisten asema on kehno. Yli 40:ää prosenttia maan vangeista ei ole tuomittu rikoksesta.
Oaxacassa ristiriidat kärjistyivät vuonna 2006, kun Oaxacan kaupungissa toteutettiin rauhanomainen kansannousu. Opettajien istumalakosta liikkeelle lähtenyt kansalaisliike piti kaupunkia vallassaan puoli vuotta ja vaati vaalivilpistä epäillyn, kovaotteisen kuvernööri Ulises Ruizin eroa. Lopulta mielenosoitukset tukahdutettiin väkivaltaisesti. 26 ihmistä kuoli ja satoja pidätettiin.
Taistelu jatkuu
Kansannousun jälkeen poliisivalvontaa on lisätty Oaxacan alueella. Aktivisteja katoaa, heitä pahoinpidellään ja heitä murhataan. Väärinkäytösten selvittely ei juuri ole edennyt, ja kansalaisliike on pitänyt matalaa profiilia.
Alistavasta ilmapiiristä huolimatta Valencian motivaatio ei ole kadonnut. Hän ei koe olevansa taistelussa yksin.
- Olen osa taistelevaa kansaa. Olemme yhdessä voima, koska emme ole menettäneet sitä, minkä vuoksi kamppailemme. On paljon, mitä puolustaa.
Yhteisöllisyys tiivistyi kansannousussa
Oaxacan vuoden 2006 kansannousu kuvastaa hyvin osavaltion yhteisöllisyyttä: niin opiskelijat, alkuperäiskansojen edustajat kuin kotirouvatkin liittyivät rauhanomaisesti yhteen, valtasivat kaupungin tv-asemia ja pitivät kaupunkia vallassaan puoli vuotta. Oaxacan kansojen kokoukseksi (APPO) ristitty löyhä liike vaati korruptiosta ja vaalivilpistä epäillyn kuvernööri Ulises Ruizin eroa ja asukkaiden tarpeiden huomioon ottamista ulkomaisten sijoittajien mielistelyn sijasta.
Vaikka Ruizia ei saatu kammettua vallankahvasta, kansannousu oli hyvä esimerkki oaxacalaisten yhteishengestä ja aktiivisuudesta. Valencian mukaan alueen historia ja tausta olivatkin syitä siihen, että kansannousu oli mahdollinen.
- Oaxacassa on paljon itseorganisoituvia kansalaisliikkeitä. Meillä on pitkä kokemus, ja 1980-luvun kansanliike opetti paljon. Vuonna 2006 paikalliset liikkeet yhdistyivät.
Myös ylpeys omasta kulttuurista saa oaxacalaiset seisomaan yhtenä rintamana. Kapitalistista kulutuskulttuuria vastustava Valencia muistuttaa, että on olemassa myös kulttuurista köyhyyttä.
- Osa meksikolaisista on menettänyt identiteettinsä. Meillä Oaxacassa on taloudellisia ongelmia, mutta kulttuuri on vahva. Emme halua menettää sitä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia