Apua viihteen varjolla
Hyväntekeväisyystapahtuma
Nenäpäivä korostaa tänä vuonna entistä enemmän hauskanpitoa.
Mukana on paljon julkkiksia ja sketsiviihdettä, ja katsojia
kannustetaan innokkaasti ”pöljäilyyn”. Järjestäjät vakuuttavat, että kehitysmaille voi kerätä rahaa
myös huumorin avulla.
Hyväntekeväisyystapahtuma
Nenäpäivä korostaa tänä vuonna entistä enemmän hauskanpitoa.
Mukana on paljon julkkiksia ja sketsiviihdettä, ja katsojia
kannustetaan innokkaasti ”pöljäilyyn”. Nenäpäivän
järjestäjät vakuuttavat, että kehitysmaille voi kerätä rahaa
myös huumorin avulla asian vakavaa puolta unohtamatta.
- Olen
nähnyt kurjia oloja, mutta myös sen, että kehitysmaissakin
pidetään hauskaa. Ilo ei kuole. Siksi mekin voimme pitää hauskaa
hyvällä omallatunnolla, sanoo Ylen toimittaja Pasi
Toivonen, joka on yksi monista
Nenäpäivä-tempaukseen osallistuvista julkisuuden henkilöistä.
Punaneniä ja julkkiksia
Ylen
Hyvä Säätiö järjestää Nenäpäivän nyt kolmatta kertaa.
Tapahtumalla kerätään rahaa yhdeksän suomalaisen
kehitysyhteistyöjärjestön projekteihin eri puolella maailmaa.
Rahoilla kohennetaan esimerkiksi lasten koulutusta ja
terveydenhuoltoa, tuetaan lapsityöläisiä sekä tehdään
hiv/aids-työtä. Rahaa voi lahjoittaa netissä, puhelimitse tai
vaikkapa ostamalla kampanjan symbolin, punaisen
muovinenän.
Kampanjointi huipentuu 6.11. TV2:lla esitettävään
kuusituntiseen ohjelmaan, jonka aikana on tarkoitus saada kasaan
suurin osa tavoitellusta 1,7 miljoonan euron potista. Ohjelmassa
esitetään sketsejä mutta myös esittelyvideoita avustuskohteista.
Mukana on suuri lauma suomalaisjulkkiksia.
- Tarkoituksena on
tehdä hyvää huumoriviihdettä unohtamatta vakavaa asiaa, tiivistää
ohjelman tuottaja Miika Ranne.
Huumori vakavuuden vastapainona
Nenäpäivän esikuva on brittiläinen Red Nose Day, joka korostaa huumoria rahankeruussa. Se näkyy korostetun selvästi myös Nenäpäivässä: tv-mainoksissa painotetaan auttamisen hauskuutta ja sketsit ovat yllättävän rohkeita.
Katsojan
mieleen voi hiipiä, että tarkoituksellinen pelleily jättää
taka-alalle miljoonien ihmisten kärsimyksen. Nenäpäiväläiset kuitenkin uskovat, että toimintatapa on perusteltu.
-
Tarvitaan sopivassa suhteessa huumoria ja vakavaa asiaa. Ihmisten
mitta tulee nopeasti täyteen rankoista jutuista, joten huumoria
pitää olla enemmän. Kun ihmiset tuntevat olonsa vapautuneiksi, he
sisäistävät sanomankin helpommin, Ranne sanoo.
Sketsien
aiheiden sopivuutta on Ranteen mukaan mietitty joka vuosi. Ohjelmassa
on kuitenkin päädytty räväkkään huumoriin, sillä siten viesti
menee parhaiten perille. Vastapainona näytetään esittelyvideoita kehitysmaista.
Vaarallinen taiteenlaji
Myös
Nenäpäivään osallistuvat järjestöt kokevat huumorin hyvänä rahankeruutapana. Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtaja Hannu-Pekka
Laiho toteaa, että suuren
luokan viihdetapahtuma toimii: hyvällä mielellä olevat ihmiset
myös tukevat hyvää asiaa.
Rahan
lisäksi kehitysyhteistyöjärjestöt saavat arvokasta julkisuutta,
jota Yle suurena mediana voi tarjota.
- Mikään muu kampanja
ei saisi tällaista näkyvyyttä. Samalla ihmiset saavat tietää,
mitä heidän lahjoittamallaan rahalla tehdään. Sitä kautta tulee
suurta hyötyä, Laiho sanoo.
Hän pitää Nenäpäivän huumoria sopivana. Riskinä Laihon mukaan kuitenkin on, että osa ihmisistä ei ymmärrä asian vakavuutta.
Myös Plan Suomi Säätiössä on pohdittu hauskanpidon
riskejä. Viestintäkoordinaattori Anna Könösen
mielestä katsojaa ei saa kuitenkaan vähätellä: useimmat
suomalaiset ottavat Nenäpäivän sanoman vakavasti hulluttelusta
huolimatta. Sitä paitsi hauskanpitokin kuuluu elämään.
-
Kehitysmaissa on puutteesta huolimatta iloa ja positiivisuutta.
Pelkkä kurjuuden näyttäminen olisi yksipuolista, kun ihmisten
elämään kuuluu niin paljon muutakin, hän toteaa.
Lisätietoa: http://www.nenapaiva.fi
Avustuskohteet:
Fida
International: Kenian katulapset ja aids-orvot
Kirkon
Ulkomaanapu: kestävän kehityksen hankkeet Hondurasissa
Pelastakaa
Lapset: tyttöjen koulutus Etiopiassa
Plan
Suomi Säätiö: Afrikan lapsityöläisten liike (AMWCY)
SASK:
lasten koulunkäynti, lapsityön vähentäminen, ammattiliittojen
terveyskasvatus ja hiv/aids-valistus Etelä-Aasiassa
Solidaarisuus:
tyttöjen terveydelle haitallisten perinteiden kitkeminen ja nuorten
ammattikoulutus Somalimaassa
Suomen
Lähetysseura: Etiopian aids-orvot
Suomen
Punainen Risti: Sierra Leonen entiset lapsisotilaat
Suomen
Unicef: Kenian lapset ja aids -ohjelma
Teemana lapset
Nenäpäivän tuotto jaetaan yhdeksän
suomalaisen avustusjärjestön kautta eri puolille maailmaa. Rahat
käytetään lasten koulutuksen ja terveyden edistämiseen sekä
perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen muun muassa Afrikassa ja Keski-Amerikassa.
Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden
kunniaksi Nenäpäivän tv-show'ssa ovat esillä etenkin lapsiin
keskittyvät järjestöt Suomen Unicef, Pelastakaa Lapset ja Plan
Suomi Säätiö. Unicef tukee Kenian lapset ja aids -ohjelmaa,
Pelastakaa Lasten tuotto taas menee erityisesti etiopialaistyttöjen
koulunkäynnin tukemiseen.
Planin osuus avustusrahoista
puolestaan lahjoitetaan Afrikan lapsityöläisten liikkeelle
AMWCY:lle. Työtä tekevät afrikkalaislapset ja -nuoret perustivat
liikkeen itse puolustaakseen omia oikeuksiaan. Plan tukee erityisesti
järjestön kouluttamis- ja vaikuttamistyötä.
- Jotkut
kehitysmaiden lapset kieltäytyvät menemästä kouluun, koska heillä
ei ole muuta mahdollisuutta kuin käydä töissä. AMWCY mahdollistaa
sekä lasten koulunkäynnin että työnteon. Myös lasten työoloja
pyritään kohentamaan, kertoo Anna Könönen Planin
viestintäosastolta.
AMWCY:n yli 80 000 jäsentä ovat
määritelleet itse omat oikeutensa, kuten oikeuden arvostukseen ja
terveyteen. Liikkeen tekemän työn ansiosta moni kokee
elämänlaatunsa parantuneen.
Nenäpäivän tuotto on
projektin kannalta on tärkeä asia, sillä tällä hetkellä
lapsityöläiset tarvitsevat erityisen kipeästi apua. Talouskriisi
on saanut monet köyhät vanhemmat lähettämään lapsensa koulun
sijasta töihin.
- Etenkin tyttöjen asema on heikko. Tällä
hetkellä 60 miljoonaa tyttöä ei käy koulua, Könönen muistuttaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia