Arvio: Korona johti noin 1,4 miljoonaan ei-toivottuun raskauteen kehittyvissä maissa – Pahimmat skenaariot vältettiin
Muun muassa terveyspalvelujen häiriöt ja matkustusrajoitukset ovat johtaneet ei-toivottujen raskauksien kasvuun matalan tulotason ja keskitulotason maissa. Samaan aikaan rikkaissa maissa syntyvyys on laskenut.
Korona on vaikeuttanut perhesuunnittelupalveluiden saantia. Kuva: Manuel Elias / UN Photo.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut noin 11,8 miljoonan naisen terveyspalveluiden saantiin. Seurauksena ei-toivottujen raskauksien määrä on kasvanut noin 1,4 miljoonalla, arvioi YK:n väestörahasto Unfpa.
Se on analysoinut pandemian vaikutuksia 115:ssä matalan tulotason ja keskitulotason maassa. Eilen julkaistun tutkimuksen mukaan matkustusrajoitukset, tuotantoketjujen häiriöt ja ylikuormittuneet terveyspalvelut ovat vaikuttaneet miljoonien naisten terveyspalveluiden saantiin ja johtaneet sitä kautta ei-toivottuihin raskauksiin.
Ei-toivotuilla raskauksilla puolestaan on yhteys äitiyskuolemiin ja turvattomiin abortteihin.
Kyseessä on arvio, joka perustuu esimerkiksi Unfpan maatoimistojen dataan sekä Googlen tarjoamaan dataan ihmisten liikkumisesta. Matalimman arvion mukaan ei-toivottuja raskauksia on tullut pandemian aikana puoli miljoonaa, korkeimman arvion mukaan 2,7 miljoonaa.
Samaan aikaan monissa korkean tulotason maissa – ei tosin Suomessa – syntyvyys on vähentynyt.
Unfpa varoitti jo viime keväänä, että pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset voisivat vähentää ehkäisyn käyttöä ja lisätä ei-toivottuja raskauksia.
Sen huhtikuisen ennusteen mukaan mikäli koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnan sulkeminen jatkuu puoli vuotta, 47 miljoonaa naista 114 maassa voi menettää ehkäisyn käyttömahdollisuudet, mikä johtaisi seitsemään miljoonaan ei-toivottuun raskauteen.
Nyt kerätty data osoittaa, etteivät pahimmat pelot toteutuneet. Rajoitukset kestivät keskimäärin vain 3,6 kuukautta, ja ajoittuivat pääosin viime kevääseen.
”Huolimatta suurista häiriöistä perhesuunnittelupalveluiden saannissa, kansainvälinen yhteisö teki yhteistyötä ehkäistäkseen pahimmat skenaariot. Hallituksista valmistajiin ja terveyspalveluiden tarjoajiin asti modernien ehkäisyketjujen tuotantoketjut ovat osoittaneet sietokykynsä ja laajalti palautuneet varastopulasta, jota nähtiin pandemian alussa”, toteaa Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem tiedotteessa.
Myös parisuhdeväkivallan, naisten sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen on arvioitu kasvaneen pandemian aikana. Tarkkoja arvioita vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia