Suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitus supistuu ensi vuonna valtion budjettileikkausten vuoksi. Tänään eduskunnan täysistunnossa hyväksytyn valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan järjestöille myönnettävää rauhantyön tukea vähennetään ensi vuonna 24 prosenttia nykyisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään rauhantyön edistämisen tukea jaettiin tänä vuonna 19 järjestölle yhteensä 540 000 euron edestä, ensi vuonna jaossa on enää 412 000 euroa. Järjestöt pitävät leikkausta suurena, sillä rahoitus ei ole ehtinyt palata normaalitasolle vielä edellisenkään laman jäljiltä. Lisäksi tukea leikattiin kuluvanakin vuonna, joskin vain muutaman prosentin verran.

Leikkauksen jakautumisesta ei ole vielä tietoa, mutta erityisen kovaa se osunee suurimpaan tuensaajaan Suomen Rauhanliittoon. Kymmenen järjestön kattojärjestönä toimiva Rauhanliitto sai tänä vuonna rauhantyön tukea 175 000 euroa, yli puolet budjetistaan.

Se on aiemmin saanut myös ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea (VGK) koulujen rauhankasvatushankkeelleen Rauhankoululle. Tänä vuonna sille ei myönnetty VGK-tukea, ja ensi vuonna tuki on jäädytetty kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.

"Kun tulee vielä leikkaus normaalituesta,niin kyllähän se on Rauhanliitolle aivan katastrofaalinen tilanne", sanoo järjestön toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Kilpailu kiristyy

Lodeniuksen mukaan kaksi täysipäiväistä, kaksi osa-aikaista ja yhden tuntityöläisen työllistävässä Rauhanliitossa saatetaan joutua turvautumaan lomautuksiin. Näin voidaan jatkaa Rauhankoulun toimintaa, joskin supistettuna.

"Se on surullista, koska se on niin suosittua toimintaa, että joudumme koko ajan muutenkin tarjoamaan kouluille ei oota. Nyt kun uudet opetussuunnitelmat tulevat, opettajat todella tarvitsisivat tukea globaali- ja rauhankasvatuksen kanssa, koska siitä on uudet kirjaukset."

Rauhanliiton lisäksi leikkaukset vaikuttavat myös esimerkiksi Suomen Sadankomiteaan sekä Suomen Rauhanpuolustajiin, joiden budjetista yli puolet tulee OKM:n tuesta.

"On paljon työtä, jota pelkällä vapaaehtoistyöllä ei voi tehdä."

Sadankomitean pääsihteerin Anni Lahtisen mukaan puolentoista hengen järjestössä ei kuitenkaan ainakaan vielä ryhdytä henkilöstövähennyksiin. Kolmen työntekijän voimin toimivassa Rauhanpuolustajissa taas säästetään jättämällä luultavasti kokopäiväinen äitiysloman sijainen palkkaamatta, kertoo toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Käytännössä järjestöjen pelastautumiskeinoiksi jäävät jäsenhankinnan tehostaminen, tuotemyynnin lisääminen sekä muiden valtiontukien haku. Esimerkiksi Sadankomitea on hakenut OKM:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön turvapaikanhakijoiden aktivoimisen ja kotouttamistoiminnan tukia.

Varainhankintakin vaatii kuitenkin resursseja.

"Kun leikataan sitä resurssia, jolla pyöritetään perusinfraa, myös rahankeruu vaikeutuu. Kuka tekee hakemuksia, tilityksiä ja hauskoja keräyskampanjoita, jos työntekijät ovat lomautettuna?" Lodenius pohtii.

Ongelmaa mutkistaa se, että samassa tilanteessa ovat lähes kaikki järjestöt. Lodeniuksen ja Matinpuron mukaan kilpailu uhkaakin lisääntyä, kun järjestöt etsivät kiihtyvällä tahdilla uusia rahoituskanavia.

Rauhantyö uhkaa pinnallistua

Leikkauksista huolimatta rauhantyö tulee jatkumaan Suomessa niin kauan kuin sitä tarvitaan, sen varmistavat vapaaehtoiset, sanoo Lodenius. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, miten käy systemaattisemman rauhantyön, kuten kirjojen ja lehtien julkaisun, ja taustaselvitysten teon.

"On paljon työtä, jota pelkällä vapaaehtoistyöllä ei voi tehdä. Jos valtionapuja ollaan murentamassa, silloin rahan tekeminen vie puolet ajasta. Huolettaa, että rauhantyö muuttuu paljon pinnallisemmaksi", hän sanoo.

Leikkaukset rauhantyöhön kostautuvat hänen mukaansa joka tapauksessa tulevaisuudessa.

"Kun ajattelee, miten hallitus on kriisissä pakolaisten, monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskysymysten kanssa ja nyt tältä kaikelta leikataan pois, seuraavina vuosina se tulee olemaan vielä suuremmassa lirissä. Tämä säästö tulee maksamaan paljon enemmän tulevaisuudessa, koska silloin joudutaan paikkaamaan kaikkea sitä, mitä olisi voitu ehkä ennaltaehkäistä."