Itä-Afrikassa sijaitseva Burundi äänestää huomenna presidentinvaaleissa, joiden seurauksena 15 vuotta vallassa ollut presidentti Pierre Nkurunziza astuu syrjään.

Vaalikampanjoiden aikana maassa on raportoitu eri puolueiden jäsenten välisistä kahakoista sekä opposition ehdokkaiden pidätyksistä. Valtapuoluetta lähellä olevat nauttivat lähes täydellistä rankaisemattomuutta, sanoi YK:n tutkintakomitea viime viikolla.

”Komitea on nyt useiden kuukausien ajan varoittanut Burundin viranomaisia ja kansainvälistä yhteisöä poliittisen suvaitsemattomuuden ja väkivallan pahenemisesta vaalien aattona. Olemme painottaneet erityisesti, että kutistuva demokratian tila ja yleisten vapauksien monet loukkaukset ovat keskeisiä riskitekijöitä, kuten on myös kansallisen vaalikomitean riippumattomuuden puute”, sanoi komitean puheenjohtaja Doudou Diène tiedotteessa.

YK ja Afrikan unioni vetosivat sunnuntaina,, että vaalit järjestettäisiin turvallisesti ja avoimesti.

Burundi on myös karkottanut neljä Maailman terveysjärjestön edustajaa julistamalla nämä ”ei-toivotuiksi henkilöiksi” ja sallinut joukkokokoontumiset vaalikampanjoiden yhteydessä koronavirusvaarasta huolimatta. Ulkomaiset vaalitarkkailijat kuitenkin joutuvat kahden viikon karanteeniin, mikä tarkoittaa, että vaalit saatetaan käydä ilman tarkkailijoita, pelkää ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Kritiikkiä on herättänyt myös Burundin johdon leväperäinen suhtautuminen koronavirukseen. Burundissa on todettu vasta 42 tartuntaa, mutta maan johdon epäillään piilottelevan tartuntoja. Hallitus on sanonut, että maa on välttynyt tartunnoilta Jumalan ansiosta. Joukkokokoontumisia ei ole vaalikampanjoinnin yhteydessä kielletty tai rajoitettu, ja maassa onkin medioiden mukaan nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Burundin vaaleja seurataan tarkkaan, sillä vuonna 2015 Nkurunzizan asettuminen ehdolle kolmatta kertaa johti mielenosoituksiin ja lopulta väkivaltaan, kun turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenilmaukset kovalla kädellä ja ryhtyivät vainoamaan opposition kannattajiksi epäilemiään. Yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 400 000 pakeni naapurimaihin väkivaltaisuuksien seurauksena.

Sen jälkeen poliittinen väkivalta on maassa yleistynyt ja valtapuolueen väkivaltainen nuorisosiipi Imbonerakure, poliisi, tiedustelupalvelu ja muut viranomaiset ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet laittomiin teloituksiin, katoamisiin ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Viime vuonna Burundi sulki YK:n ihmisoikeustoimiston maassa ja esti brittiläistä BBC:tä ja amerikkalaista VOA:ta enää lähettämästä ohjelmiaan. Myös useimmat paikalliset riippumattomat mediat ja ihmisoikeusjärjestöt on suljettu.

Vuonna 2018 toteutettiin kansanäänestyksellä perustuslakiuudistus, joka lisää presidentin valtaa. Kausi pidennettiin seitsemään vuoteen, tiedustelupalvelu asetettiin suoraan presidentin alaisuuteen ja presidentille annettiin veto-oikeus lakeihin.

Nkurunzizan uskottiin asettuvan ehdolle lain turvin, mutta vuonna 2018 hän ilmoitti vetäytyvänsä syrjään. Hän kannattaa seitsemästä ehdokkaasta valtapuolue CNDD-FDD:n ehdokasta Evariste  Ndayishimiyea. Tämä on puolueen pääsihteeri, entinen sisäministeri ja kapinallisjohtaja, joka taisteli Nkurunzizan rinnalla vuonna 2005 päättyneestä sisällissodassa. Ndayishimiyen tärkein vastustaja on CNL-puolueen ehdokas Agathon Rwasa.