Eläinten lääkintä vaaraksi ihmisille – Antibioottiresistenssi lisää köyhyyttä ja kuolleisuutta
YK:n asiantuntijaryhmän tuore raportti arvioi, että vuonna 2050 antibioottiresistenssin vuoksi voi kuolla jo kymmenen miljoonaa ihmistä. Yhtenä syynä on antibioottien liika- ja väärinkäyttö karjataloudessa.
Lähes kolme neljäsosaa maailman antibiooteista syötetään eläimille. Kuva: Germán Miranda / IPS.
(IPS) -- Ihmisten kasvava vastustuskyky antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille pahentaa terveysongelmia ja lisää köyhyyttä. Ihmisten pelastamiseksi katseet on käännettävä eläinten lääkintään myös köyhissä maissa.
YK:n asiantuntijaryhmän (IACG) tuore raportti arvioi, että antibioottiresistenssi voi surmata kymmenen miljoonaa ihmistä vuonna 2050. Nyt kuolemantapauksia on noin 700 000 vuodessa.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti vuonna 2017, että antibioottiresistenssi on globaali kriisi, jota ei voida jättää huomiotta. ”Muuten palaamme aikaan, jolloin tavallisia tartuntatauteja piti pelätä ja pienikin leikkaus aiheutti hengenvaaran”.
IACG:n raportin mukaan osassa teollisuusmaista 35 prosenttia tavallisista tartuntataudeista on jo vastustuskykyisiä nykyisille lääkkeille. Köyhissä maissa osuus voi olla 80 tai 90 prosenttia.
Eläimet avainasemassa
Antibioottiresistenssin taloudelliset vaikutukset voivat myös olla katastrofaaliset, kun terveydenhoidon kustannukset nousevat ja kestävä ruuan- ja rehuntuotanto vaarantuvat.
Maailmanpankki arvioi, että tilanne voi ajaa kehitysmaissa 24 miljoonaa ihmistä lisää äärimmäiseen köyhyyteen ja taloudelliset vahingot vertautuvat vuosien 2008–2009 finanssikriisiin.
Yksi kriisin pääsyistä on antibioottien liika- ja väärinkäyttö karjataloudessa.
WHO on kehottanut elintarviketuotantoa lopettamaan antibioottien käytön eläinten kasvun nopeuttajana ja tautien ehkäisyssä. Lähes kolme neljäsosaa maailman antibiooteista syötetään silti edelleen elämille.
Alliance to Save our Antibiotics -järjestö arvioi, että yhdysvaltalainen lehmä saa jopa 16-kertaisen annoksen antibiootteja brittiläiseen verrattuna.
Vapaaehtoistyötä Bangladeshissa
Bangladeshissa tutkittiin siipikarjan ravintoa neljällä alueella ja joka toisesta näytteestä löytyi erilaisia antibiootteja. Määrät ylittivät sallitut rajat reippaasti.
Siipikarjankasvatus on Bangladeshissa kasvuala ja tähtää myös vientiin lähivuosina. Tilanteesta huolestunut eläinlääkäri Salma Sultana perusti vuonna 2015 Model Livestock Advancement Foundationin (MLAF) edistämään kestävää karjataloutta.
Kotimaassa ja kansainvälisesti palkittu MLAF on maan ainoa eläinlääketieteellinen vapaaehtoisjärjestö, ja sen tuesta on päässyt osalliseksi jo 5 000 tilaa. Työ on tärkeää, sillä The Lancet Planetary Health -julkaisun mukaan antibioottien karsiminen kotieläintuotannossa vähensi resistenttien bakteerien määrä karjassa jopa 39 prosenttia.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia