Suomensomalialainen Rahma on vastavalmistunut merkonomi, joka hakee parhaillaan töitä. Koulun ohella hän on työskennellyt somalin kielen tulkkina, mutta oman alan töiden saaminen on tuntunut haastavalta.

“Työhaastatteluihin pääseminen vaikeaa, vaikka työhakemukseni ja CV:ni ovat hyviä ja olen saanut niihin apua. En tiedä, johtuuko se ennakkoluuloista”, hän pohtii.

Rahma on visuaalinen ihminen. Toiveena on perustaa kauneus- tai sisustusalan yritys. Tammikuisena iltana hän on matkustanut Hämeenlinnasta Helsingin Hakaniemeen, jossa pidetään Suomi-Somalia-seuran järjestämä, maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattu Back to Business -työpaja. Mukana on Rahman lisäksi yhdeksän muuta yrittäjyydestä kiinnostunutta naista.

Työpaja on osa Finnish-Somali Women in Business -uraverkostohanketta, joka alkoi viime syksynä. Sen tavoitteena on kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. Myös muunmaalaiset ovat tervetulleita.

“Finnish-Somali Women in Business tarjoaa naisille omaa tilaa, jossa he voivat motivoida ja kannustaa toisiaan sekä jakaa inspiraatiota. Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo Suomi-Somalia-seuran projektityöntekijä Amina Mohamed.

Hakaniemen Globaalikeskuksessa osallistujia kannustetaan ideoimaan rohkeasti ja vaihdetaan ajatuksia. Mohamed kertoo omasta matkastaan yrittäjäksi sekä siihen liittyvistä epävarmuuden ja pelon tunteista.

“Tieni yrittäjäksi on ollut hyvin pitkä, ja haluan kannustaa muita uskomaan itseensä. Myös työn merkityksellisyys on tärkeää. Töiden tekemiseen on oltava muukin syy kuin raha.”Pöytäkunnissa keskustellaan tavoitteista alkaneelle vuodelle.

Kannustavan puheen lisäksi tilaisuuden vetäjät pyytävät osallistujia kirjaamaan konkreettisia asioita siitä, miten edistää oman yrittäjyyden aloittamista.

Kotiin jäämiseen on monta syytä

Suomessa elää noin 21 000 somalinkielistä. Työttömyysaste on korkea: joka toinen suomensomalialainen on työtön. Naisten osuus on vielä suurempi. Somalialaistaustaisista naisista on Suomessa töissä vain 17 prosenttia.

Tilannetta on selitetty muun muassa kotiäidin roolin perinteellä, työnantajien ennakkoluuloilla ja naisvaltaisten alojen vahvemman kielitaidon vaatimuksella. Yksiselitteistä ratkaisua ei kuitenkaan ole, sillä Suomeen muuttaneiden naisten joukko on hyvin moninainen.

Suomi-Somalia-seurassa etenkin naisille suunnatun työelämätuen tarve huomattiin järjestön Waaberi-hankkeen yhteydessä. Waaberi tukee suomensomalialaisten työelämätaitoja ja yrittäjyyttä yleisesti. Finnish Somali Women in Business on sen osa.

Waaberin osallistujille tarjotaan viikonloppukursseja yrittäjyydestä ja työelämästä, mentoritoimintaa, tukea harjoittelupaikkojen löytämisessä ja yhteisiä tapahtumia.

Tapaamisten aikana osallistujat ovat tutustuneet toisiinsa, ja myös Rahma on saanut uusia ystäviä.

“En tuntenut ketään verkoston jäsenistä etukäteen. On ollut mukavaa tavata samanhenkistä porukkaa”, hän kertoo.

Tärkeä osa Waaberia on myös vaikuttamistyö, sillä hanke pyrkii hälventämään yritystoimijoiden suomensomalialaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja, jotta työllistyminen olisi helpompaa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.