Suomi ja Eurooppa tuntuvat lintukodolta leikkaussalisairaanhoitaja Hannele Toivolan mielestä – ainakin Etelä-Sudanissa vietetyn Punaisen Ristin avustuskomennuksen jälkeen.

”Ensimmäinen asia, jonka huomaan, on se, että voin käydä kyläkaupassa pyörällä eikä minun tarvitse katsella olkapään yli tai kuunnella jokaista ääntä. Etelä-Sudanissa ulkonaliikkumiskielto voi astua voimaan kuudelta tai seitsemältä illalla”, hän kuvailee.

Toivola on työskennellyt kahteen otteeseen sisällissodassa olevassa Etelä-Sudanissa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) avustustyöntekijänä. Viimeisin puolen vuoden jakso päättyi keväällä.

Hän on ollut mukana kehittämässä pääkaupunki Juban sotavammasairaalan leikkaussalitoimintaa, kouluttanut henkilökuntaa sekä ollut mukana liikkuvassa kirurgisessa tiimissä, joka auttaa paikallisia sairaaloita silloin, kun niillä on liikaa potilaita.

”Kävimme läpi esimerkiksi välineiden sterilointia ja jaoimme käytännön tietoa. Saatoimme vertailla, miten vaikkapa reisimurtuma korjataan heillä ja meillä”, Toivola kertoo.

ICRC hoitaa muun muassa sodassa syntyneitä vammoja. Niitä on etenkin siviileillä, sillä lähes neljä vuotta jatkunut sisällissota on ollut poikkeuksellisen verinen. Useimmat konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilejä on tapettu ja raiskattu, lapsia kaapattu, kyliä poltettu ja ryöstelty.

”Yleisimpiä hoitamiamme vammoja olivat viidakkoveitsen aiheuttamat haavat sekä ampumavammat. Etelä-Sudanissa käytetään itse tehtyjä luoteja, ja niistä tulee pahaa jälkeä. Olemme hoitaneet myös palovammoja”, Toivola kertoo.

Miljoonat avun tarpeessa

Etelä-Sudan on ollut sisällissodassa joulukuusta 2013, jolloin eri etnisiin ryhmiin kuuluva presidentti Salva Kiir ja varapresidentti Riek Machar riitaantuivat. Vuonna 2015 osapuolet tekivät rauhansopimuksen, joka ei kuitenkaan ole toteutunut. Oppositioryhmät ovat hajonneet yhä pienemmiksi ryhmiksi, mikä heiluttaa maan huteraa turvallisuustilannetta entisestään.

Väkivaltaisuuksien seurauksena yli seitsemän miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua ja lähes neljä miljoonaa on paennut kodeistaan joko naapurimaihin tai muualle Etelä-Sudanissa. Öljyyn nojaava talous on raunioina.

Myös terveyssektori toimii huonosti ja on lähinnä kansalaisjärjestöjen varassa.

Avustustyöntekijälle maa on haastava, sillä avustustyöntekijöitä on myös tapettu. Toivolan mukaan elämä pyöriikin lähinnä toimiston, sairaalan ja asunnon välillä.

Ihmisen tekemä kriisi

Konfliktin mukana Etelä-Sudaniin on tullut myös vakava ruokapula. Noin kuusi miljoonaa ihmistä kärsii ruuan puutteesta, ja alkuvuodesta YK määritteli, että kahdessa maakunnassa on nälänhätä. Julistus peruttiin kesäkuussa, mutta se ei ole vielä tarkoittanut merkittävää helpotusta.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on ainoa kansainvälinen avustusjärjestö, joka pystyy toimimaan koko Etelä-Sudanin alueella, joskin tällä viikolla se ilmoitti jäädyttäneensä osan operaatioistaan autonkuljettajansa tapon jälkeen.

Järjestö välittää Etelä-Sudaniin muun muassa ruoka-apua, vettä ja terveyspalveluita. Rahoittajana on muun muassa Suomen ulkoministeriö, joka tukee tänä vuonna sitä Suomen Punaisen Ristin kautta 2,1 miljoonalla eurolla. SPR pyörittää ulkoministeriön tuella Etelä-Sudanissa myös terveys- ja vesihankkeita.

Suomessa tällä viikolla vierailleen ICRC:n Etelä-Sudanin delegaation johtajan Jürg Eglinin mukaan Etelä-Sudanin ruokapula johtuu konfliktista, ei niinkään kuivuudesta, joka on riivannut esimerkiksi Itä-Afrikkaa viime vuosina. Punaisen Ristinkin tekemiä ruuan lentopudotuksia ei tarvittaisi, jos turvallisuustilanne olisi kunnossa, hän sanoo.

”Tämä on selvästi ihmisen tekemä kriisi. Vaikka ympäristö onkin vaikea, etenkin maan eteläosat ovat hedelmällisiä. Ihmiset kuitenkin pakenevat eivätkä pääse pelloille istuttamaan. Se on absurdia: tilanteen voisi korjata, jos turvallisuustilanne olisi parempi”, hän sanoo.

Ruokatilanne on hieman parantunut Etelä-Sudanissa sadonkorjuun alettua, mutta vuoden sadosta odotetaan keskimääräistä huonompaa. Eglin arvioi, että olosuhteet eivät ole kovin hyvät ensi vuodenkaan kannalta.

Etelä-Sudania tuetaan muun muassa SPR:n Nälkäpäivä-keräyksen tuotolla. Keräys näkyy kaduilla tänä vuonna 14.–16.9.