Suunnitelma hiilineutraalista Euroopasta on todennäköisesti hieman lähempänä toteutumista ensi viikolla, kun Eurooppa-neuvosto kokoontuu käsittelemään EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaa.

Brysselissä 12.–13.12. järjestettävässä kokouksessa viimeistellään esitystä, jonka mukaan Euroopan unioni saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Joulukuun kokous valmistelee myös esitystä vuoden 2020 YK:n ilmastokokoukselle.

Viime aikoina Brexit on ollut EU-kokousten pääpuheenaiheena, mutta ilmastokysymys on vahvistamassa jälleen asemaansa. Tulevan joulukuun kokouksen myötä neuvoston ilmastolinjauksen odotetaan selkenevän.  

Työpaikkojen menetys huolettaa kolmea maata

Eurooppa-neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa toimitaan konsensusperiaatteella, joten päätösten syntymiseksi tarvitaan jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.

Hiilineutraaliusstrategian takana ovat kaikki paitsi kolme jäsenmaata: Tsekki, Unkari sekä Puola, jotka torppasivat sen viime kesänä.

”Jäsenmaat ovat aina lopulta löytäneet yhteisymmärryksen”, toteaa ympäristöjärjestö Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Tsekissä, Unkarissa ja Puolassa hiilineutraaliustavoite tarkoittaa rakennemuutoksia, joiden onnistumiseen tarvitaan taloudellista tukea.

”Mitä tehdään valtavalle joukolle ihmisiä, joiden työpaikat tässä joka tapauksessa menevät”, kysyy Aromaa.  

Neuvotteluissa on siis tällä hetkellä kysymys rahasta. Puola, Tsekki ja Unkari tarvitsevat tukea, jotta ne voivat tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja teollisuudessaan.

Suomella ja Pohjoismailla tärkeä rooli

Suomella on puheenjohtajavaltiona keskeinen rooli kokouksessa. Sen tehtävänä on saada neuvoteltua ratkaisu yhteiseen ilmastostrategiaan.

”Suomi on yrittänyt tehdä sopua jo pitkään. Pian nähdään, kuinka tuloksekasta työ on ollut”, toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja, ilmastopolitiikan asiantuntija ja vihreiden entinen puheenjohtaja Oras Tynkkynen.

Neuvoston pöydällä oleva ilmastostrategia tähtää vuoteen 2050, mutta ilmaston kannalta ympäristötoimia tulisi tapahtua jo ennen sitä. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan konkreettisia tekoja, vaikka EU:n päästöt ovatkin jo laskeneet 1990-luvun vertailuvuosista.

Yksi keino on päästökauppa. Päästökauppa tarkoittaa sitä, että mikäli yritys tuottaa paljon päästöjä, se joutuu maksamaan nykyistä enemmän.

”Jotta oltaisiin vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleja, päästöjä pitää vähentää jo tänään ja huomenna. Päästökauppasopimus on yksi tärkein EU:n työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Myös Suomessa voidaan vahvistaa päästökauppaa, mikä vaikuttaa isoon osaan Suomen teollisuudesta. Se tietysti näkyisi myös teollisuuden kustannuksissa”, Tynkkynen toteaa.

Pohjoismaat ovat saavuttaneet edelläkävijäaseman ilmastopolitiikassa. Suomi, Ruotsi ja Tanska muodostavat pohjoismaisen blokin, jolla on mahdollisuus hyödyntää yhteistyötään unionin neuvotteluissa.

”Kaikki ovat pieniä maita, mutta yhdessä niillä on poliittista painoarvoa. Neuvottelutilanteissa diplomaattinen dynamiikka voi toimia”, Aromaa sanoo.

Kirjoittajat ovat Laajasalon opiston medialinjan opiskelijoita.