Kansalaisjärjestöt vaativat Suomen hallitusta varmistamaan maaliskuun kehitysneuvotteluissa riittävät resurssit Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen ratifioinnille.

Sopimus velvoittaisi kehittämään matalan kynnyksen tukipalveluja väkivallan uhreille sekä kansallista koordinaatiota. Naistenpäivän alla julkaistussa vetoomuksessa on mukana 14 järjestöä mukana muun muassa Amnesty International, Naisasialiitto Unioni ja Ihmisoikeusliitto.

Amnestyn sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tiina Oikarinen pitää käsittämättömänä, että hallitus ei ole vielä sitoutunut rahoittamaan tarvittavalla 40 miljoonalla eurolla Istanbulin sopimuksen mukaisia toimenpiteitä.

"Sopimuksen ratifiointiin ei löydy Suomessa poliittista tahtoa, vaikka kansalliset uhritutkimukset ja EU:n perusoikeusviraston tuore tutkimus osoittavat naisiin kohdistuvan väkivallan olevan Suomessa hälyttävän yleistä ja vakava ihmisoikeusongelma", hän toteaa.

Vaikka Suomi allekirjoitti Istanbulin sopimuksen ensimmäisten joukossa vuonna 2011, maa ei tule saavuttamaan julkilausumaa tavoitettaan olla kymmenen ensimmäisen sopimuksen ratifioineen maan joukossa, järjestöt toteavat. Sopimuksen on ratifioinut jo kahdeksan maata ja se astunee voimaan syksyllä.

Istanbulin sopimuksen ovat kehottaneet ratifioimaan myös naisten syrjintää torjuva YK-komitea, joka vastikään torui Suomea riittämättömistä toimenpiteistä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, sekä EU:n perusoikeusvirasto (FRA). Viraston viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja joka kymmenes on joutunut väkivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana.

Naisiin kohdistuva väkivalta yleistä ympäri Eurooppaa

FRA:n raportista käy myös ilmi, että naisiin kohdistuva fyysinen tai seksuaalinen väkivalta tai uhkailu on yleistä ympäri EU:ta, jossa kaikkiaan joka kolmas naispuolinen on joutunut sen kohteeksi täytettyään 15 vuotta. Raiskatuksi oli tullut viisi prosenttia kaikista vastaajista.

Viimeisen vuoden aikana väkivaltaa oli kokenut kahdeksan prosenttia vastaajista. Väkivaltaa parisuhteessa samoin kuin sen ulkopuolella oli kokenut vastaajista joka viidennes. Vakavimmista parisuhteessa tapahtuneista väkivaltatapauksista oli jättänyt ilmoittamatta viranomaisille kaksi kolmasosaa.

Rarpotin mukaan väkivalta oli suhteellisesti yleisempää Pohjois-Euroopassa, mutta maakohtaisten erojen arveltiin mahdollistesti johtuvan todellisten uhrien lukumäärän lisäksi myös kulttuurieroista liittyen väkivallasta kertomiseen ja tapauksiin puuttumiseen. Tutkimukseen osallistui 42 000 iältään 18-74-vuotiasta naista.