EU-maat, myös Suomi, ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on puolittaa hävikki kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

”Tavoite on kova, ja se tullee vielä tarkentumaan matkan varrella”, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Yksi keino hävikin pienentämiseen on hävikkiruokabisnes, jonka suosio on viime vuosina kasvanut. Katajajuuri näkee sen erittäin tervetulleena palveluna. Toiminta on paljon kaivattua, konkreettista kiertotalouden edistämistä, josta hyötyvät niin elintarviketuottajat kuin kuluttajatkin.

”Tavoite on totta kai myydä tuotteet kauppojen hyllyiltä normaaliin hintaan, mutta jonkin verran ylijäämää tulee aina olemaan. Edulliset hinnat saattavat tosin innostaa ostamaan turhan paljon kerralla, jolloin vanhentuneet tuotteet joudutaan heittämään roskiin kotikeittiöistä. Jos näin käy, hyöty jää siltä osin saavuttamatta”, Katajajuuri toteaa.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä tällä hetkellä 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitaloudet ovat merkittävin hävikin aiheuttaja, ja henkeä kohden ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän vuodessa 20–25 kiloa. Kuluttajat vaikuttavat hävikkiin myös muissa ruokaketjun vaiheissa, esimerkiksi ravintoloissa. He vaikuttavat lisäksi kauppojen ostopäätöksiin ja sitä kautta elintarviketeollisuuteen.

Hävikkiruokabisnes kasvaa vauhdilla

Kotimainen Fiksu Ruoka -verkkokauppa on toiminut vuodesta 2016. Tuotevalikoima koostuu elintarvikkeiden poistoeristä, eli tuotteista, jotka ovat vanhenemassa, joiden pakkausmerkinnät ovat muuttuneet tai jotka ovat muuten kaupan hyllylle kelpaamattomia.

Tällä hetkellä valikoimassa on huoneenlämmössä säilyviä ruokavalmisteita sekä esimerkiksi hygieniatuotteita. Tulevaisuudessa valikoima saattaa laajentua kylmätuotteisiin tai pakasteisiin.

Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kertoo, että yrityksen liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Se kipusi viime vuonna 3,7 miljoonaan euroon – eli kolmikertaiseksi vuoteen 2018 verrattuna. Yritys myy tällä hetkellä 15 000 ruokapakkausta kuukaudessa, työntekijöitä on 13 ja tavarantoimittajia lähes 200. Toiminnan alusta alkaen tuotteita on myyty 1,5 miljoonaa kiloa.

Logistiikan Fiksu Ruoka on ulkoistanut, ja toiminnastaan syntyvät päästöt eli koko hiilijalanjälkensä yritys on hyvittänyt suomalaista metsää suojelemalla.

”Sekä kuluttajat että elintarviketuottajat ovat ottaneet palvelumme erittäin hyvin vastaan. Kuluttajat saavat ostettua tuotteita verkkokaupastamme näppärästi, noin 20–90 prosenttia edullisemmilla hinnoilla kuin päivittäistavarakaupasta”, Järvensivu kertoo.

”Myös elintarviketuottajat ovat tyytyväisiä. Heidän ei enää tarvitse heittää pois poistoeriä ja maksaa hävityskustannuksista, vaan he päinvastoin saavat meiltä tuotteista reilun rahallisen korvauksen.”

Fiksu Ruualla on dynaaminen hinnoittelujärjestelmä, eli vanhenemassa olevien tuotteiden hinta laskee niin paljon, että ne tulevat varmasti myydyiksi. Tarvittaessa tuotteet myydään vaikka tappiolla. Siten myöskään hävikkiruokayrityksen varastolta ei päädy ruokaa kaatopaikalle.

Vastaaviin toimijoihin Suomessa lukeutuu ruotsalainen Matsmart-yritys, muualta Euroopasta löytyy useita muitakin.

Hävikkipalveluita monessa muodossa

Hävikkiruokaa tarjoavat useat muutkin toimijat. Tuoretuotteiden ja ravintolaruuan hävikkieriä on hyvin tarjolla, ainakin jos asuu ruuhka-Suomessa. Useat ruokakaupat tarjoavat hevihävikki-laatikoita, eli euron tai parin hintaisia laatikoita, joissa on parhaat päivänsä nähneitä, mutta kuitenkin käyttökelpoisia vihanneksia ja hedelmiä.

Lunchie marketin ja ResQ Clubin mobiilisovellusten kautta voi ostaa ravintoloista ylijääneitä ruoka-annoksia edulliseen hintaan, ja helsinkiläisessä ravintola Loopissa ruoka valmistetaan hävikkiruuasta. Menu vaihtelee sen mukaan, mitä ruoka-aineita hävikistä milloinkin on pelastettu.

Helsingin Kalasatamasta löytyy WeFood, Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä, vapaaehtoisvoimin toimiva pieni myymälä, jonka valikoimassa on monipuolisesti vanhenemassa olevia elintarvikkeita.

Uhkaako hävikkiruokabisnes hyväntekeväisyyttä?

Ylijäämätuotteet on aiemmin perinteisesti ohjattu erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Erikoistutkija Katajajuuren mielestä sosiaalihuolto pitäisi ensisijaisesti ratkaista muulla tavalla, mutta hän uskoo, että ruokahävikistä riittää jatkossakin esimerkiksi tuoretuotteita hyväntekeväisyyteen, ja ne ovat sinne ilman muuta hyvin tervetulleita.

Myös Juhani Järvensivu Fiksu Ruuasta on samoilla linjoilla: heille tuotteet tulevat tukkuliikkeistä suurempina erinä, hyväntekeväisyyteen päätyy tavaraa pääosin kauppojen hyllyiltä.

Katajajuuri uskoo, että hävikkiruokabisnes on tullut jäädäkseen. Tuotevalikoima tosin saattaa lähteä laskuun, kun lainsäädäntöä kehittämällä ja toimijoita ohjeistamalla opitaan ennakoimaan paremmin menekkiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.