Tasa-arvon mallimaina tunnetut Pohjoismaat eivät huomioi riittävästi naisten aseman parantamista kehittyville maille antamassaan ilmastorahoituksessa, todetaan Pohjoismaisten kirkollisten avustusjärjestöjen tuoreessa selvityksessä (pdf).

Raportissa hyödynnettiin OECD:n tietokantaa, johon kirjataan kehitysyhteistyöhankkeiden painopistealueet. Tällä perusteella tarkasteltuna hieman yli puolet pohjoismaisesta ilmastoon kohdistuneesta kehitysrahoituksesta kohdistui myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Raportin mukaan tasa-arvotavoitteet huomioidaan kyllä hyvin kehityshankkeiden suunnitteluvaiheessa, mutta tämä periaate ei kanna riittävästi käytännön työhön asti. Naiset nähdään kehityshankkeissa turhan usein vain edunsaajina. Naisten osuus kehityshankkeiden päätöksenteossa ja henkilökunnassa on turhan vähäinen, eivätkä hankkeet edistä riittävästi naisten johtajuutta.

Ruotsi erottuu muista Pohjoismaista. Sen ilmastorahoituksesta 81 prosenttia kohdistuu myös naisten aseman parantamiseen. Tasa-arvokysymykset ovat korostuneet Ruotsin ulkopolitiikassa etenkin sen jälkeen, kun maassa vuonna 2014 lanseerattiin feministisen ulkopolitiikan käsite Stefan Löfvenin johtamien sosiaalidemokraattien noustua valtaan.

Raportin mukaan kansalaisjärjestöjen toteuttamat ilmastohankkeet huomioivat tasa-arvokysymykset keskimääräistä paremmin. Sen sijaan yksityisen sektorin hankkeissa tasa-arvotavoitteet ovat mukana selvästi harvemmin.

Suomen rahoittamista hankkeista annetaan raportissa sekä positiivinen että negatiivinen esimerkki. Myanmarissa Suomi on tukenut YK:n huume- ja rikostoimiston hanketta, jossa pyritään korvaamaan oopiumintuotantoa kahvinviljelyllä. Tätä hanketta kiitellään naisten osallistamisesta ja henkilöstön kouluttamisesta tasa-arvokysymyksissä.

Kriittisempiä huomioita esitetään Tansaniaan Suomen tuella perustetusta johtajuuskoulutuslaitoksesta (Uongozi-instituutti). Raportin mukaan tasa-arvoakysymyksiä ei  hyvistä suunnitelmista huolimatta ole riittävästi huomioitu instituutin toiminnassa ja strategiassa.

Tutkimuksen taustalla on joukko pohjoismaisia kirkollisia avustusjärjestöjä. Suomesta mukana olivat Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu.

Järjestöt kehottavatkin myös Suomen ulkoministeriötä ottamaan tasa-arvon ohjaavaksi periaatteeksi ilmastorahoitukseen. Samalla ne peräänkuuluttavat Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä, jotta kaikki ilmastorahoitetut hankkeet huomioisivat tasa-arvon ja naisten aseman edistämisen.