(IPS) -- Yksityisen pysäköintipaikan hoitajana työskentelevä Miriam Lozano tympääntyi jo vuosia sitten poliitikkoihin, joita hän syyttää palkkansa ostovoiman heikkenemisestä. Syksyn 2023 presidentinvaaleissa Lozano äänesti äärioikeistolaista Javier Mileitä, koska tämä tuli Argentiinan perinteisen politiikan ulkopuolelta.

Lozanon rahatilanne lähti kuitenkin entistä jyrkempään alamäkeen sen jälkeen, kun Milei astui virkaan 10. joulukuuta ja devalvoi peson 50 prosentilla. Samalla tämä lopetti valtion yritystuet, joilla pidetiin peruselintarvikkeiden hintoja kurissa, ja purki muun muassa bensiiniä ja lääkkeitä koskeneen hintasäännöstelyn.

Inflaatio loikkasi ylöspäin: se kiipesi marraskuun 12,8 prosentista yli 30 prosenttiin joulukuussa, paljolti elintarvikkeiden hinnankorotusten kirittämänä.

Milei, 53, toteuttaa ääriliberaalia talousohjelmaa. Se ei lupaa mitään kompensaatiota eläkeläisille tai työtätekeville, jotka ovat viime vuosina olleet muutenkin kovilla.

Moni Mileitä äänestänyt tuntee itsensä petetyksi, mutta Lozano ei ole menettänyt luottamustaan taloustieteilijään. Tämä keräsi suosiota pilkkaamalla poliitikkoja televisiossa ja onnistui marraskuun 19. päivän vaaleissa päihittämään maata 20 vuotta hallinneet puolueet.

”Hyvä tästä tulee, minulla ei ole siitä pienintäkään epäilystä. Ne, jotka ryöstivät Argentiinan, ovat poissa, ja nyt tarvitaan kärsivällisyyttä. Milei ei valehdellut, hän kertoi etukäteen, mitä aikoo tehdä”, 47-vuotias Lozano vakuuttaa toiveikas hymy huulillaan. Hän on eronnut ja asuu 18-vuotiaan poikansa kanssa.

”Tämä mies tietää mitä tekee. Sitä varten hän on opiskellut, ja suunnitelmat ovat selvät. Nyt täytyy vähän uhrautua. Entisistä vallanpitäjistä piti päästä. Ette kai haluaisi heitä takaisin?” Lozano tivaa.

Kriisi nosti valtaan

Milei pääsi valtaan vain kaksi vuotta aiemmin perustetun puolueen ehdokkaana, koska Argentiinan talous oli syvässä kriisissä. Köyhien osuus 46-miljoonaisesta väestöstä nousi viime vuonna 45 prosenttiin. Lapsista ja nuorista oli vähävaraisia 63 prosenttia, Katolisen yliopiston tutkimuslaitos kertoo.

Työttömyysaste oli vain 6,2 prosenttia, mutta palkkojen ostovoima hiipui katastrofaalisesti. Taloudellisesti aktiivisen väestön keskimääräinen kuukausitulo oli noin 136 euroa. Tilastokeskuksen mukaan minimitoimeentulo olisi vaatinut 139 euroa kuukaudessa.

Vuosina 2011–2022 syntyneistä työpaikoista oli yksityisen sektorin vakinaisia työsuhteita vain kahdeksan prosenttia. Muut olivat ”epävirallisia” tai julkisen puolen työpaikkoja, konsulttiyritys Invecq tilastoi. Julkisella puolella käytettiin valtavasti rahaa tukiaisiin, joiden avulla pidettiin palvelujen hinnat kurissa.

Tietyssä mielessä Milei on Argentiinan historian heikoin presidentti. Hänen La Libertad Avanza (vapaus etenee) -puolueellaan on kongressin alahuoneessa 38 paikkaa 257:stä ja 7 senaattoria 72:sta. Maakunnissa sillä ei ole ainuttakan kuvernööriä.

Lakeja kumoon vimmalla

Milei sai vaalien toisella kierroksella 55 prosenttia äänistä ja on lähtenyt toteuttamaan ohjelmaansa ennennäkemättömällä vimmalla. Hän iski uudistuspakettinsa pöytää neuvottelematta siitä minkään tahon kanssa.

Milei sivuutti kongressin menettelyllä, jonka perustuslaki sallii poikkeustilanteissa. Sen avulla hän käsitteli yli 300 lakia, joista osa kumottiin ja toisia muutettiin. Tavoitteena oli vapauttaa taloutta ja poistaa heikoimpien suojelemiseksi laaditut mekanismit sekä määräykset, jotka rajoittavat yritysten toimivaltaa tietyillä aloilla.

Valtio menetti mahdollisuutensa valvoa elintarviketeollisuuden voittoja, ja työntekijöiden oikeuksia heikennettiin. Milei myös kumosi säännön, joka estää erittäin suosittuja jalkapalloseuroja – nykyisin voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä – muuttumasta osakeyhtiöiksi.

Se oli vasta alkua. Pian Milei lähetti kongressiin 183-sivuisen lakipaketin. Se jatkaa talouden liberalisointia mutta vihjaa myös autoritaarisuuden kasvuun. Mielenosoitusoikeutta rajoitetaan, ja kaikista protesteista on ilmoitettava sisäministeriöön 48 tuntia aiemmin.

Kovia aikoja edessäkin

Uudenvuodenpuheessaan Milei ennusti että 2024 on ”erittäin kova” ja pyysi kansalaisilta ”ponnistelua ja uhrauksia”. Hän lupasi, että näillä konsteilla Argentiinan henkeä kohden laskettu kansantuote voisi kymmenkertaistua 45 vuoden kuluessa.

Milein hallituksen kolmen ensimmäisen viikon aikana hinnat nousivat kaupunkilähiöiden ruokakaupoissa 49 prosenttia, ilmenee Isepci-tutkimuslaitoksen kyselystä. Se tehtiin 850 myymälässä Buenos Airesissa.

”Hallitus on jättänyt hinnat markkinoiden armoille, ja tulokset ovat nähtävissä. Kaikki viittaa siihen, että jo ennestään vakava sosiaalinen tilanne pahenee lisää”, Isepcin johtaja Isaac Rudnik sanoo.

”Ainoa kerta, kun muistan ostovoiman romahtaneen yhtä nopeasti Argentiinassa, oli vuonna 2001. Silloin presidentti Fernando de la Rúan hallitus ei saanut kriisiä aisoihin ja meni nurin. Nyt hallitus tekee sen tahallaan saadakseen inflaation alas talouden hyytymisen mukana. Ennenkuulumatonta”, hän jatkaa.

Inflaation talttumisesta ei toistaiseksi näy merkkejä.

Rahat velanmaksuun

”Polttonesteet kallistuivat 27 prosenttia 3. tammikuuta, ja Milein valtaantulon jälkeen nousu on ollut lähes 90 prosenttia. Se kiskoo kaikkia hintoja ylös, joten tammikuun inflaatio ylittää joulukuisen eli kipuaa yli 30 prosenttiin”, taloustieteilijä ja toimittaja Ismael Bermúdez sanoo.

Hän ennakoi köyhien väestöosuuden kasvavan tänä vuonna 55 prosenttiin tai yli.

”Hallituksen tavoitteena on alentaa merkittävästi palkkoja, eläkkeitä ja sosiaalimenoja. Julkisia menoja halutaan leikata, jotta rahaa jäisi ulkomaisten velkojen maksuun. Siksi Argentiinan velkapapereiden hinta on noussut ja suuret sijoitusyhtiöt ovat saaneet 30-40 prosentin tuottoja Milein tultua valtaan”, Bermúdez selittää.

Presidentti määräsi 5. tammikuuta asetuksella keskuspankin osoittamaan 3,2 miljardia dollaria (2,9 miljardia euroa) valuuttamääräisen velan maksuun.

Oikaisu 22.1.2024 Milei lupasi uudenvuodenpuheessaan, että Argentiinan bruttokansantuote henkeä kohti voi kymmenkertaistua 45 vuodessa, ei kasvaa kymmentä prosenttia.