Palestiinalaisten oikeuksia puolustava suomalainen Sumud-järjestö on jättänyt oikeuskanslerille kantelun, jossa pyydetään selvittämään Suomen ja Israelin välisen asekaupan lainmukaisuutta.

Suomi ei ole perunut voimassaolevia asevientilupia Israeliin Gazan sodan alkamisen jälkeen, vaan voimassa olevia vientilupia oli tämän vuoden huhtikuussa 27, Sumud kertoo. Yhdelle yritykselle on annettu vientilupa jälkeen, kun Israel aloitti hyökkäyksen Gazaan lokakuussa 2023. Mediatietojen mukaan kyse on järjestelmästä, jolla valvotaan ilmatilaa ja suojaudutaan drooneilta. 

Myös niin sanotuille kaksikäyttötuotteille on jatkettu vientilupien myöntämistä. Niitä voidaan hyödyntää sekä sotilas- että siviilikäytössä.

Sumud haluaa oikeuskanslerin selvittävän, rikkooko Suomi kansainvälisiä velvoitteitaan ja lainsäädäntöään. Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen aseviennin kantaan sekä kansainväliseen asekauppasopimukseen, jotka velvoittavat epäämään asevientiluvan, jos riskinä on sotatarvikkeiden käyttö vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Suomi on ratifioinut myös kansainvälisen rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen sekä kansanmurhan ehkäisyä koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa jäsenvaltiot ryhtymään kaikkiin toimiin kansanmurhien ehkäisemiseksi. 

YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) linjasi tammikuussa, että Gazassa on välitön ja todellinen kansanmurhan riski ja velvoitti Israelin ryhtymään toimiin sen ehkäisemiseksi. Kesällä antamassaan toisessa lausunnossa ICJ linjasi Palestiinalaisalueiden miehityksen olevan laiton ja Israelin syyllistyneen apartheidiin eli palestiinalaisten rotuerotteluun, syrjintään ja alistamiseen.

Aiemmin ICJ on todennut, että valtioiden on ryhdyttävä toimiin heti saatuaan tietää kansanmurhan riskistä.

“Asiantuntijat varoittivat kansanmurhasta jo lokakuussa 2023. Viimeistään ICJ:n tammikuun päätöksen myötä hallituksen ja viranomaisten olisi pitänyt uudelleen arvioida Suomen toimintaa kansanmurhan riskin valossa”, sanoo Sumudin varapuheenjohtaja Syksy Räsänen tiedotteessa.

Sumud nostaa kantelussaan esiin myös valtion 50,1-prosenttisesti omistaman Patrian, joka puolestaan omistaa puolet norjalais-suomalaisesta Nammo-konsernista. Sen aseita on mediatietojen mukaan käytetty Gazassa. Suomi ei kuitenkaan valvo yrityksen asevientiä, sillä sen pääkonttori on Norjassa.

Suomi myös ostaa aseita Israelilta. Marraskuussa sinetöitiin sopimus ”Daavidin linko” -ohjuspuolustusjärjestelmän hankinnasta. 

Osa valtioista, kuten Espanja, Belgia ja Iso-Britannia, on jo ryhtynyt rajoittamaan asekauppaansa Israelin kanssa. Myös YK:n ihmisoikeusneuvosto vaati huhtikuussa antamassaan päätöslauselmassa aseviennin lopettamista Israeliin, jos on syytä epäillä, että niitä käytetään ihmisoikeusloukkauksiin. Suomi äänesti lausunnon puolesta. 

Kesäkuussa myös YK:n erityisraportoijat vaativat asekaupan lopettamista Israelin kanssa.