Suomen aseviennin arvo kasvoi viime vuonna yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Arvo oli 333 miljoonaa euroa, enemmän kuin kertaakaan aiemmin sen jälkeen, kun tilastoa alettiin julkaista vuonna 2002, kertoo tilastot kokoava ajatushautomo SaferGlobe.

Aseviennin arvosta lähes 192 miljoonaa oli sotatuotteita eli ensisijaisesti sotilaskäyttöön tarkoitettuja tuotteita, kuten aseita, ajoneuvoja ja räjähteitä. 

Sotatuotteista 85 prosenttia vietiin Eurooppaan. Tärkeimmät kohdemaat olivat Ruotsi, Latvia ja Liettua. Tuotteet olivat muun muassa maa-ajoneuvoja ja niiden komponentteja, ampumatarvikkeita sekä räjähteitä ja panoksia. 

Sotatuotteiden vientilupia myönnettiin peräti 667 miljoonan euron arvosta, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin aiempina huippuvuosina, SaferGlobe kertoo. Euroissa mitattuna tärkeimmät kohdemaat olivat Slovakia, Japani ja Ukraina.

Suomen asekauppaa on takavuosina kritisoitu, sillä vientilupia on myönnetty myös ihmisoikeuksia polkeviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan, Arabiemiirikuntiin ja Qatariin. Viime vuoden tilastoista selviää, että Arabiemiirikuntiin myönnettiin vientilupia 14 miljoonan euron arvosta, Israeliin puolestaan 400 000 eurona arvosta tuoteluokassa, joka sisältää panssarointi- tai suojavarustusta sekä suojarakenteita ja suojakomponentteja. 

Aseviennin arvosta 141 miljoonaa euroa oli siviiliaseita. Ne ovat pääosin metsästys- ja urheiluaseita, mutta lainsäädännön vuoksi myös osa viranomaisille tarkoitetuista aseista viedään siviiliaseina. Tärkeimpiä kohdemaita olivat Yhdysvallat, Kanada ja Australia.

Tilasto pohjautuu puolustusministeriön raportteihin sekä Tullin ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmään. Kaksikäyttötuotteiden vientiluvista saadut tiedot ovat peräisin ulkoministeriöltä.