Eduskunnan täysistunnossa käsitellään huomenna lakiesitystä, joka vaikeuttaisi turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten tekoa.

Uusintahakemuksen voi tehdä, kun aiempi turvapaikkaprosessi on käyty loppuun. Viime vuonna uusintahakemuksia oli Maahanmuuttoviraston mukaan jo noin puolet kaikista turvapaikkahakemuksista. Moni haki uudelleen turvapaikkaa esimerkiksi kristityksi kääntymisen perusteella. Hakemuksista alle puolet otettiin käsittelyyn, sillä ne eivät sisältäneet enää uusia perusteita turvapaikan saamiseksi.

Lakimuutos nostaisi käsittelyyn ottamisen kynnystä entisestään. Esityksen mukaan uusintahakemuksen käsittelyä jatkettaisiin vain, jos alustava selvitys osoittaisi, että hakija on esittänyt perusteluita, jotka lisäävät ”merkittävästi sen todennäköisyyttä”, että hän tarvitsee kansainvälistä suojelua. Tutkittavaksi ottaminen edellyttäisi myös, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä olisi voinut esittää näitä perusteluita aiemmassa prosessissaan.

Samalla käännytyksiä voitaisiin panna toimeen jo ensimmäisen uusintahakemuksen yhteydessä. Sisäministeriön mukaan kyseessä olisivat sellaiset hakemukset, jotka tehdään vain sen takia, että käännytystä saataisiin lykättyä.

Muutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin. Tarkoituksena on saada turvapaikanhakijat kertomaan jo ensimmäisessä prosessissaan kaikki turvapaikkaperusteet. Seurauksena myös uusintahakemukset vähenisivät.

Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että lakimuutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään. Niiden mielestä riski siihen, että Suomi rikkoo palautuskieltoa, kasvaisi.

Palautuskielto sisältyy Geneven pakolaissopimukseen ja tarkoittaa, ettei ketään saa palauttaa olosuhteisiin, joissa voi joutua vainon, epäinhimillisen kohtelun tai kidutuksen kohteeksi.

”Riski kasvaisi erityisesti silloin, kun henkilö ei ole esimerkiksi riittämättömän informaation, tuen ja neuvonnan, traumatisoitumisen, häpeän tai pelon takia pystynyt nostamaan kaikkia olennaisia asioita esille ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä”, varoittaa Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen Amnestyn, Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan tiedotteessa.

Suomen Pakolaisapu muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on jo heikennetty moneen kertaan viime vuosien aikana esimerkiksi lyhentämällä valitusaikoja ja rajaamalla oikeusapua. Järjestöjen mukaan suurin syy uusintahakemusten määrän kasvuun ovatkin nämä heikennykset.

”Oikeusavun puute on vaikuttanut suoraan siihen, mitä perusteita hakija on tuonut esille ensimmäisessä turvapaikkahakemuksessaan. Pakolaisapu on hyvin huolissaan ehdotetun lainmuutoksen vaikutuksista”, Pakolaisavun vaikuttamistyön päällikkö Ida Schauman sanoo.