”Kaikki meni” – El Niño moukaroi Keski-Amerikan pienviljelijöitä
El Niño -sääilmiö on tuonut tullessaan kuivuutta ja myrskytuulia Keski-Amerikkaan. Elsalvadorilaiset viljelijät Gustavo Panameño ja Héctor Panameño menettivät maissi- ja papusatonsa, ruokavalionsa perustan.
Voimakkaat tuulet tuhosivat suurimman osan Héctor Panameñon maissisadosta. Yhdeksänhenkisen perheen ruokkiminen on muuttunut vaikeaksi. Kuva: Edgardo Ayala / IPS.
(IPS) -- Sääilmiö El Niñon vaikutukset Keski-Amerikan maatalouteen painavat tuhansia pienviljelijöitä, joita uhkaa satojen menetys. Ilmastonmuutos pahentaa El Niñoa ja niukentaa pienviljelijäperheiden elantoa joskus aina ruuan puutteeseen asti.
Katovuodet johtavat ruuan hintojen nousuun ja ruokaturvan järkkymiseen, mutta lisäksi ne synnyttävät työttömyyttä maaseudulla. Se puolestaan ruokkii siirtolaisuutta.
El Niñon vaikutuksia ei ole koettu Keski-Amerikassa sitten vuoden 2016, mutta nyt se on ilmaantunut entistäkin rajumpana. Sääilmiöllä on kolme vaihetta, joista voimakkain tuntuu alueella juuri nyt.
Maissi ja pavut menetettiin
”Veden puute sai meidät istuttamaan tavallista myöhemmin, kesäkuussa, mutta silti kuivuus pilasi meidän maissi- ja papusatomme”, Gustavo Panameño, 46, kertoo. Hän silmäilee lohduttomana maissipeltonsa muutamia vielä pystyssä seisovia kasveja.
Gustavo viljelee maissia ja papuja vajaan hehtaarin vuokrapellolla El Salvadorin keskiosan La Pazin maakunnassa.
”Odotin pavuista noin kolmensadan paunan (136 kg) satoa. Kaikki meni. Maissi- ja papusato oli tarkoitettu perheelle ja lähisukulaisille ja silloin tällöin myytäväksikin”, hän sanoo.
Maissi ja pavut muodostavat elsalvadorilaisten ja muiden keskiamerikkalaisten – hieman yli 48 miljoonan ihmisen – ruokavalion perustan. Alueella on kaksi vuodenaikaa: marraskuusta huhtikuuhun kestävä märkä vuodenaika ja toukokuusta lokakuuhun ulottuva kuiva kausi. Maatalous vastaa seitsemästä prosentista bruttokansantulosta ja työllistää 20 prosenttia työvoimasta.
Kuivuutta ja myrskytuulia
Lähistöllä on Gustavo Panameñon etäisen sukulaisen Héctor Panameñon vuokraama pelto.
”Menetin käytännöllisesti katsoen kaiken maissin, ja pavuista tuli käyttökelvottomia. Ne alkoivat kasvaa mutta jäivät tyngiksi”, 66-vuotias viljelijä kertoo. Maissipelloksi tarkoitetulla alueella on vain kourallinen kasveja.
Molemmat Panameñot sanovat, että kuivuuden lisäksi peltoja piinasivat useat myrskyt, joiden rajut tuulenpuuskat kaatoivat maissit.
”Maissit olivat jo isoja, 45 päivää vanhoja ja alkamaisillaan kukintansa, kun myrskytuuli kaatoi niitä. Sen jälkeen vielä muutama kasvi oli pystyssä ja tähkät alkoivat täyttyä jyvistä, mutta sitten tuli vielä toinen voimakas tuuli ja kaatoi lopunkin sadon”, Héctor sanoo surullisena.
Muutamia viikkoja sitten he istuttivat jälleen maissia ja papuja. He toivovat, että elokuun lopulla alkanut toinen kasvatuskausi, postrera, korvaa ensimmäisen tuomat tappiot.
Pienviljelijä Gustavo Panameño keskellä maissipeltoaan tai sitä, mitä siitä on jäljellä kuivuuden ja myrskytuulien jäljiltä. Kuva: Edgardo Ayala / IPS.
Kuivassa käytävässä vaikeinta
Viljelijöiden mainitsemat myrskytuulet ovat ilmeisesti osa äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka ilmastonmuutos ja El Niño ovat yhdessä luoneet.
”Ne ovat osa samaa prosessia. Pintaveden lämpeneminen luo nuo tuulet”, Guatemalan ruokaomavaraisuutta vaalivaan REDSAG -kansalaisjärjestöön kuuluva ympäristönsuojelija Pablo Sigüenza selittää.
Myös Guatemalassa koetaan El Niñon voimakkaaseen vaiheeseen kuuluvia pitkiä kuivia kausia ja rajuja sateita. Ne vaarantavat postreran sadonkorjuun.
”Maanviljelijöille oli huhtikuusta lähtien selvää, että nyt sataa vähemmän kuin aiempina vuosina. Elokuussa saimme ensimmäiset varoitukset ylängöiltä ja etelärannikolta, että kasvit eivät kasvaneet hyvin, sillä ne kärsivät vesistressistä”, Sigüenza kertoo.
Pahiten kärsinyt alue koko Keski-Amerikassa on niin sanottu kuiva käytävä, joka ulottuu 1 600 kilometrin matkan Meksikosta Guatemalan, Hondurasin, El Salvadorin ja Nicaraguan kautta Costa Ricaan.
Sigüenzan mukaan Guatemalassa noin 4,6 miljoonan ihmisen ruokaturvan odotetaan heikkenevän perusviljojen puutteen vuoksi.
El Salvadorissa perusviljojen vajeeksi arvioidaan 680 miljoonaa kiloa. Vaje täytyy korvata tuonnilla, kuten aina ennenkin.
Myös ympäristö kärsii
Kuivassa käytävässä 64 prosenttia tiloista on alle kahden hehtaarin kokoisia. Monet perheet harjoittavat kotitarveviljelyä, ja sadonkorjuun epäonnistuessa sekä työttömyyden iskiessä he etsivät helpotusta siirtolaisuudesta.
”Tilanne voi laukaista räjähtävän muuttoliikkeen”, YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn Keski-Amerikan aluejohtaja Adoniram Sanches sanoo.
Ilmastoon, ympäristöön ja katastrofeihin erikoistunut tutkija Abdel Garcia huomauttaa, etteivät El Niñon vaikutukset rajoitu vain maatalouteen ja sitä kautta talouteen, vaan myös ympäristöön.
”Ekosysteemi kärsii jo. Joet ja pintaveden lähteet kuivuvat ja tekojärvet ovat alhaisimmalla tasollaan juuri nyt”, Garcia kertoo.
El Salvadorissa Gustavo ja Héctor kuitenkin ovat toiveikkaita ja uskovat, että toinen kylvö oli vaivan arvoinen.
”Meillä ei ole vaihtoehtoa, on jatkettava työskentelyä. Emme voi vain istua ja olla tekemättä mitään”, Héctor hymyilee.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia