Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt etsivät yhä ahkerammin yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa. Kansalaisjärjestöjen kattojärjestöön Kepaan on tullut etenkin viime syksystä alkaen paljon kyselyitä ja koulutuspyyntöjä yritysyhteistyöstä.

"Järjestöt haluavat esimerkiksi kuulla muiden järjestöjen kokemuksia yritysyhteistyön sudenkuopista ja hyvistä puolista sekä esimerkiksi siitä, miten lähestyä yrityksiä", kertoo järjestön yritysyhteistyön asiantuntija Maija Peltola.

Järjestöjen ja yritysten yhteistyö on jo vuosia jatkunut trendi, joka Suomessa on kuitenkin erityisen ajankohtainen julkisen kehitysyhteistyöbudjetin rajujen leikkausten sekä myös hallituksen linjausten vuoksi.

Ulkoministeriö on viime aikoina kannustanut ahkerasti järjestöjä yhteistyöhön yritysten kanssa. Yritysten roolia kehitysyhteistyössä korostetaan myös helmikuun alussa ilmestyneessä kehityspoliittisessa selonteossa, joka linjaa Suomen kehitysyhteistyötä kuluvan hallituskauden ajaksi.

Kepassa järjestöjen huutoon ja politiikan muutokseen on vastattu järjestämällä koulutus- ja infotilaisuuksia. Järjestö rekrytoi parhaillaan myös uutta vakituista, täysipäiväistä yritysyhteistyön asiantuntijaa, jollaista sillä ei vielä ennen viime syksyä ollut.

Bisnestä ja tutkimusta

Monille järjestöille yritysyhteistyö on jo ennestään tuttua, mutta siinä haetaan jatkuvasti uusia avauksia. Esimerkiksi useamman vuoden yrityshankkeita tehnyt Suomen World Vision on aloittamassa uutta hanketta, jossa etsitään järjestön Itä-Afrikan vesihankkeista sopivia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisfirmoille yhteistyössä konsulttiyhtiö Niras Finlandin ja Finnish Water Forumin kanssa. Hanke saa rahoitusta ulkoministeriön ja Tekesin innovaatio-ohjelma Beamista.

"Tarkoituksena on, että yritykset lähtevät kehittämään omaa liiketoimintaansa vaikkapa Keniassa paikallisten kumppaneiden kanssa. Samalla voidaan saada uusia ja tehokkaita ratkaisuja vesi- ja sanitaatioalan haasteisiin. Näin yhdistämme pitkäkestoisen kehitysyhteistyön ja siitä nousevat liiketoimintamahdollisuudet", kertoo järjestön innovaatiojohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.

Myös Suomen Unicef on tehnyt pitkään yhteistyötä yritysten kanssa. Nyt järjestö on aloittamassa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään sekä järjestöjen, yritysten että viranomaisten näkökulmasta, mikä järjestö–yritysyhteistyössä voisi toimia.

Järjestön kansainvälisen vaikuttamisen ja ohjelmatyön päällikkö Annika Launiala sanoo, että hanketta tarvitaan, koska kehitysyhteistyö ei ole enää entisenkaltaista.

"Maailma muuttuu, ja meidän on uusiuduttava toimijoina. Yritysten rooli nousee esiin myös uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa, ja on tärkeää miettiä, miten yhteistyötä tehdään ja miltä arvopohjalta."

"Osaaminen puuttuu"

Osa järjestöistä suhtautuu yritysten kehitysyhteistyökentälle tuloon kielteisesti, sillä valtio on leikannut niiden budjetista tänä vuonna tuntuvan summan samaan aikaan, kun yritysten kehitysmaahankkeita rahoittavan Finnfundin rahoitusta on lisätty. Launialan mukaan järjestöjen ja yritysten yhteistyöhön ei pitäisi suhtautua mustavalkoisesti.

Hän toivoo, että Unicefin tutkimushanke antaa todisteita siitä, mikä yritysten kehitysyhteistyössä todella toimii ja mikä ei, sillä tällä hetkellä keskustelu yrityksistä ja kehitysyhteistyöstä perustuu lähinnä mielipiteisiin.

"Kehitysyhteistyöhön tarvitaan uusia toimijoita globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, ja parhaimmillaan yritykset voivat tuottaa jotain todella hienoa. Isoin haaste kuitenkin on, että Suomesta puuttuu osaaminen. On tehty politiikkalinjauksia ja kanavoitu jopa rahaa ilman, että on pohdittu, miten yritykset käytännössä alkavat toimia kehitysyhteistyössä ja saavat aikaan kehitysvaikutuksia", hän sanoo.

Myös Kepan Maija Peltola muistuttaa, ettei yritysyhteistyö saa olla itsetarkoitus, vaan se on vain yksi keino laajassa valikoimassa. Hänen mukaansa järjestöt tarvitsisivat joka tapauksessa enemmän tukea yhteistyöhön yritysten kanssa, sillä sen paremmin järjestöillä kuin pk-yrityksilläkään ei ole juuri ylimääräisiä resursseja tehdä esimerkiksi suunnittelumatkoja.

(Etusivun alkuperäinen kuva: Jean-christophe Bruneau / CC BY 2.0)